Satukaupunki aloittaa värikkään kulttuuriyhteistyön Turun kanssa

Tallinnan suunnitelmat Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011 julkaistiin kirjana

Tallinnan kaupunki ja muun muassa kulttuuriperinnöstä vastaavat viranomaiset ovat julkaisseet viroksi ja englanniksi kirjan kaupunkinsa toimintasuunnitelmista Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011.

Lukuisat tallinnalaissuunnitelmat liittyvät monin eri tavoin Turun samanaikaisiin kulttuuripääkaupunkihankkeisiin.

Kirjassa korostetaan, että ensimmäisen kerran kaksi mahdollisesti samanaikaista kulttuuripääkaupunkia sijaitsevat näin lähellä toisiaan. Lisäksi Turulla ja Tallinnalla on lähes samanlainen historiallinen ja kulttuurillinen tausta.

Tallinnan ja Turun välillä avataan suora laivayhteys avajaispäiviksi, joiden teemana ovat Turku palaa ja Tallinna sulaa. Myös vuoden muiden huipputapahtumien aikana on mahdollista risteillä Turun ja Tallinnan välillä.

Myös Turun ja Tallinnan välillä liikennöivillä laivoilla järjestetään vuonna 2011 useita kulttuuritapahtumia, jolloin kaupunkien välille syntyy yhteinen "kulttuurimeri".

Yhteisiä kulttuuritapahtumia

Yhteisten kulttuuritapahtumien listalla on esimerkiksi Tallinnassa Piritan luostarin raunioilla kesäisin järjestettävän Birgitta-festivaalin konserttien ja esitysten toteuttaminen myös Turussa vuonna 2011.

Tallinnan henki -konserttiohjelman puitteissa kaavaillaan virolaisten säveltäjien teosten esittämistä ja useita virolaismuusikkojen konsertteja myös Turussa. Ohjelman keskeiset tekijät ovat Tallinnan filharmoninen yhdistys ja kapellimestari Eri Klas.

Yksi Turun ja Tallinnan suurimmista yhteistyöhankkeista tulee olemaan Muistot ilman rajoja -projekti, johon osallistuvat myös Venäjän alueet Itämeren rannikolla ja Pietarin kaupunki. Tämän hankkeen puitteissa Turun, Tallinnan ja Pietarin yliopistot muun muassa keräävät Itämeren alueella asuvien kansojen muistoja ja ajatuksia toisistaan. Hankkeen tulokset kootaan yhteisille nettisivuille. Projekti jatkuu myös vuoden 2011 jälkeen.

Yksi tapahtumista, Kulttuuriranta (viroksi kulttuurikallas), pitää sisällään samanlaisten kulttuuritapahtumien järjestämistä Turussa Aurajoen rannalla ja Tallinnassa lähivuosina laajalti uudistuvalla keskustan rannikkoalueella. Tallinna suunnittelee myös Turun esimerkin mukaisesti merifestivaalin järjestämistä vuonna 2011.

Kaksi tunnuslausetta

Tallinnalla on Euroopan kulttuuripääkaupunkina kaksi tunnuslausetta. Englanniksi tunnuslause on "Everlasting fairytale" eli ikuisesti jatkuva satu. Lisäksi kulttuuripääkaupunkina Tallinnalla on vironkielinen tunnuslause "Linn, mis ei saa kunagi valmis", joka kertoo siitä, että Tallinna on kaupunki, joka ei tule koskaan valmiiksi.

Tämä tunnuslause on kaikille virolaisille hyvin tuttu, sillä legendan mukaan vanha mies käy kerran vuodessa tarkistamassa, jatkuvatko rakennustyöt edelleen Tallinnassa vai onko kaupunki jo valmis. Jos rakentaminen kaupungissa on päättynyt, vanhuksen tehtävänä on avata Tallinnan lentokentän lähellä, itse kaupunkia korkeamalla sijaitsevan Ülemistejärven portit ja hukuttaa koko kaupunki ja sen asukkaat.

Kulttuuripääkaupunkina Tallinna haluaa todistaa, että kaupunkiin valmistuu vuodeksi 2011 useita uusia kulttuurirakennuksia ja kaupunki jatkaa uudistumistaan eikä ole koskaan valmis.

Yhteisiä matkailuhankkeita

Viranomaisten mukaan Tallinnaa halutaan kulttuuripääkaupunkina markkinoita legendojen kautta, jotta matkailijoissa heräisi kiinostus kokea omakohtaisesti legendamainen satu Tallinnassa.

Kirjassa mainitaan, että Turussa kulttuuripääkaupunkisuunnitelmat ovat edenneet pidemmälle kuin Tallinnassa, mutta virolaisetkin panostavat jo lähiaikoina enemmän hankkeeseensa.

Kummankin maan matkatoimistoja kehotetaan suunnittelemaan yhteisiä matkailuhankkeita. Yhteistyöhön kuuluu muun muassa kaupunkien yhteinen markkinointi Japanissa, Yhdysvalloissa ja muualla. Tallinna ja Turku julkaisevat myös yhteisen nettisivuston vuoden 2011 tapahtumista.

Tallinnan useiden kulttuuritapahtumien joukossa on merkkivuonna myös lasten ja nuorison laulu- ja tanssijuhlat.

Vuoden varrella on luvassa myös useita muita jokavuotisia kultuuritapahtumia ja festivaaleja - esimerkiksi Tallinnan valofestivaali tammikuussa - jotka liitetään vuoden 2011 ohjelmaan. Valofestivaali on virolaisten nuorten johtama uusi tapahtuma, jonka tarkoituksena on tarjota pimeän talven aikana kaupungilaisille iloa useiden valoesitysten kautta.

ANNELI REIGAS

Julkaistu 28.1.2007, TS

Viron tiedeakatemia ei antaisi Gazpromille tutkimuslupaa

Venäläinen jättikaasuyritys Gazprom odottaa Virolta lupaa saada tutkia Itämerta Viron talousvyöhykkeeseen kuuluvalla alueella. Viron ulkoministeriö pyysi maan tiedeakatemialta kannanottoa elokuuksi.

Tiedeakatemian energianeuvoston puheenjohtajan, akateemikko Endel Lippmaan johdolla valmistunut, pääministeri Andrus Ansipille lähetetty selvitys suosittelee, ettei hallitus myöntäisi venäläisille lupaa tutkimuksiin.

Viron pääministerin kanslia ei vielä halua kommentoida raporttia. Julkisuudessa on arvioitu hallituksen päättävän kantansa vasta syyskuussa.

Tiedeakatemian selvitys arvostelee ankarasti Venäjän ja Saksan kaasuputken rakentamista Viron talousvyöhykkeen kautta ja katsoo koko kaasuputkihankkeen olevan osa Venäjän sotilaallisia tavoitteita. Lippmaan mukaan Gazpromista on presidentti Vladimir Putinin toiveesta tullut osittain sotilaallinen järjestö.

- Heinäkuussa valtaosa Venäjän parlamentin jäsenistä kannatti päätöstä, jonka nojalla Gazprom saa oikeuden muodostaa niin paljon aseistautuneita yksiköitä, kuin se katsoo tarpeelliseksi, selvityksessä huomautetaan.

Putin on lisäksi aiemmin sanonut, että kaasuputkea turvamaan lähetetään myös merivoimien yksikköjä.

Liian lähelle Baltian maita

Muodollisesti Gazpromin aseistautuneiden yksiköiden tehtävänä olisi suojella kaasuputken rakennustöitä ja myöhemmin turvata putken toiminta.

Käytännössä Venäjä saisi mahdollisuuden sijoittaa uusia yksiköitä Itämerelle ja lähelle Baltian maita, joiden itsenäistymistä Putin on avoimesti pitänyt virheenä.

- Suomen ja Ruotsin kaltaisille puolueettomille maille Gazpromin militarisointi ja Venäjän sotalaivaston mahdollinen läsnäolo saattaa ehkä sopia, mutta se ei käy Natoon kuuluville Virolle ja Puolalle, todetaan selvityksessä.

Onnettomuuksia voi tapahtua

Raportti korostaa myös sitä, etteivät kaasuputken suunnittelijat ole ottaneet riittävästi huomioon Itämeren pohjan kymmenien tuhansien vanhojen miinojen aiheuttamia riskejä.

- Vastuu mahdollisesta katastrofista ei olisi ainoastaan putkea rakentavalla Gazpromilla, vaan myös mailla jotka sallivat hankkeen, raportti korostaa.

Vaikka Venäjä on luvannut taata hankkeen turvallisuuden, Gazprom ei ole onnistunut välttämään onnettomuuksia. Viimeisin tapahtui keväällä, kun Urengoi-Uzgorodin kaasuputki räjähti.

Selvityksen mukaan niin Virolla kuin muilla Baltian mailla on useita mahdollisuuksia rajoittaa Gazpromin toiminta. Jos putki päätetäänkin rakentaa, Lippmaan mielestä EU:n tulisi pakottaa Venäjä allekirjoittamaan kaikki ne kansainväliset energiasopimukset, joista Venäjä on tähän asti kieltäytynyt. Koko hanketta tulisi lisäksi koordinoida ja valvoa EU-tasolla.

Gazpromin johto syytti viime viikolla Baltian maita kaasuputkihankkeen hidastamisesta.

Se myös väitti, että putken rakentamisesta on jo lopullisesti päätetty ja että useat eurooppalaiset asiakkaat odottavat sen valmistumista.

ANNELI REIGAS

Julkaistu 8.8.2007, TS

Viro hillitsee paisunutta kasinotoimintaa

Tallinnassa on peräti yhdeksänkymmentä paikkaa, joissa voi pelata rahaa automaateilla, monissa niistä on lisäksi myös pöytäpelejä. Virossa uskotaan olevan jo noin 25 000 peliriippuvaista.

Kasinojen omistajat ja heidän virolainen yhdistyksensä korostavat toimivansa ainoalla liikealalla, jonka verot menevät kaikki hyväntekeväisyyteen - pelipaikkojen maksamilla veroilla rahoitettiin myös Kumu-taidemuseon uuden rakennuksen pystyttämistä.

Kasinojen määrän lisääntyminen ärsyttää monia Tallinnassa ja Virossa.

Valtiovarainministeriö ja tietyt poliitikot ovat aloittaneet taistelun kasinoita vastaan. Myös osa Tallinnan nykyisestä kaupunginhallituksesta haluaa rajoittaa pelipaikkojen toimintaa ja torjuu syytökset, että juuri kaupunginhallituksen politiikka on mahdollistanut uusien pelipaikkojen nopean lisääntymisen.

Kasinotoiminnan uhrit ja sankarit

Tallinnan ydinkeskustassa on useissa rakennuksissa kasinosta kertova kyltti. Keskustan pelipaikkojen lisäksi peliautomaatteja löytyy kaikista muista kaupunginosista.

Uhkapelipaikkojen avaamisen alkuvuosina 1990-luvun alussa moni Virossa ajatteli, että se oli vain ei-virolaisten rikollisten pyörittämään liiketoimintaa. Nykyisin tilanne on toinen. Kasinoyritykset ovat tehneet rikkaaksi myös monta virolaista liikemiestä. Heistä tunnetuimpiin kuuluva, Olympic Casinon omistaja on arvostettu liikemies, joka joulukuussa lahjoitti miljoona kruunua, 64 100 euroa, virolaisen historia-aiheisen elokuvan tekemiseen Viron 90-vuotisjuhlan kunniaksi.

Myös peliyritysten liiton johtaja Tõnis Rüütel on Virossa arvostettu. Hän on usein korostanut, että kasinobisnes on tavallista liiketoimintaa, jonka tuloilla rahoitetaan kulttuuria ja hyväntekeväisyyshankkeita.

Peliriippuvaiset kielteinen puoli

Siitä, että kasinojen maailmaan liittyvät kielteisetkin puolet ovat päässeet uutisiin, ovat pitäneet huolen peliriippuvaiset itse.

Viitisen vuotta sitten Viron kulttuuriministeriön puitteissa toimivan järjestön Kultuurkapitalin johtaja Avo Viiol paljastui peliriippuvaiseksi. Hänen johtamansa järjestön tehtävänä oli myöntää kulttuurialan työntekijöille tukea kasinojen verotuloista. Paljastui, että hyvin koulutettu ja yliopistossa opettajana toiminut Viiol oli itse peliriippuvainen, joka tuhlasi kasinoissa 520 000 euroa itsensä johtaman ja valtion omistaman järjestön rahoista.

Viiolin tapaus johti kulttuuriministerin, nykyisin Viron taideyliopiston rehtorina toimivan Signe Kivin vapaaehtoiseen eroon. Lyhyen vankeustuomion kärsinyt Viiol sai julkisuudessa tukea monilta tunnetuilta ystäviltään, jotka yrittivät vakuuttaa, että peliriippuvaisuus on sairaus ja siihen sairastunut on uhri.

Viimeisin peliriippuvuuteen liittyvä tapaus järkytti Viroa vuosi sitten, kun velkaantunut virolaismies kuristi kuoliaaksi vaimonsa ja kaksi pientä lasta ja hirtti viimeksi itsensäkin.

Kasinot kuriin lakiuudistuksilla

Kuusi vuotta sitten, kun Viron valtiovarainministeriö suunnitteli peliautomaattien omistajien toiminnan tiukentamista, tunnetuimmat kasinonomistajat kävivät henkilökohtaisesti valittamassa ministeriössä. Silloin kasinojen toiminnan rajoittamista vaatinut ministeriön virkailija vakuutti olevansa varma siitä, että useissa Viron pelipaikoissa pyörii myös järjestäytyneen rikollisuuden rahaa.

Suomeen verrattuna Virossa kasinoja koskevat lait ovat olleet paljon lievempiä, mutta verrattuna viime vuosikymmeneen Virossakin on vastaavia lakeja tiukennettu tällä vuosikymmenellä.

Tallinnan apulaiskaupunginjohtajan Jaanus Mutlin mukaan Tallinnassa on aivan ilmiselvästi liian paljon kasinoja ja kaupunki haluaa karsia pelipaikkojen määrää.

Kasino-taisteluun ryhtynyt apulaiskaupunginjohtaja sanoo olevansa vihainen monelle virolaislehdelle siitä, että ne ovat leimanneet kaupungin tiukentuneen alkoholi- ja kasinopolitiikan valetoiminnaksi.

- Olemme jo vuosia useita kertoja pyytäneet hallitusta muuttamaan vastaavia lakeja siten, että kunnilla olisi laajemmat oikeudet päättää pelipaikkojen toiminnasta. Vasta nyt nämä muutokset ovat vihdoin parlamentin käsittelyssä, Jaanus Mutli sanoo.

ANNELI REIGAS

Julkaistu 22.3.2008, TS

Tallinnassa rakennetaan uutta vanhaa kaupunkia

Rantaan 27 kilometrin kävelykatu ja kalatori

Tallinnan sataman lähelle vanhaan Rotermannin teollisuuskortteliin on valmistumassa uusi alue, jonka arkkitehtuuria kaupunkilaiset ja monet asiantuntijat ovat kiittäneet. Keskustaan ja vanhaan kaupunkiin viime vuosina rakennettujen sopimattomien, moitittujen jättirakennusten jälkeen tilanne on uusi.

Tallinnan kaupunginhallitus ilmoitti hiljattain, että Suomessa syntynyt Saksan kansalainen Mikko Fritze on valittu johtamaan Tallinnan valmistautumista Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011. Tallinna jakaa tittelin Turun kanssa.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaisesti, Tallinna voi juhlavuotena esitellä kulttuuritarjonnan lisäksi nykyisestä kaunistuneen ranta- ja satamakorttelin.

Enemmän kuin uusia rakennuksia tallinnalaiset odottavat meren rantaan luvattuja kulkuväyliä. Tallinna suunnittelee 27 kilometriä pitkän kävelykadun linjaamista meren rantaan siten, että kaupungin koko ranta-alue, muutamaa satama-aluetta lukuun ottamatta, tulisi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön Kakumäen niemestä Piritalle ja Meriväljalle asti.

”Uutta vanhaa” rakennetaan jo

Ensimmäisen muutoksen Tallinnan keskustassa näkee jo nyt. Rotermannin vanhalle teollisuusalueelle sataman ja Viru-hotellin väliin on nousemassa kortteli, jota osa kaupunkilaisista kutsuu ”uudeksi vanhaksi kaupungiksi”.

Rotermannin kortteliin on valmistumassa musta, valkoinen, ruskea ja oranssi kerrostalo. Niissä on asuntojen lisäksi myymälöitä, kahviloita ja ravintoloita, maanalainen parkkialue ja pian avattava hotelli.

Valtaosaa arkkitehtitoimisto Kosmoksen suunnittelemista rakennuksista on kehuttu tyylikkyydestä. Rotermannin korttelin toisen osan rakentaminen alkoi muutama viikko sitten.

Myös Tallinnan matkustajasataman A-terminaalin vieressä sijaitsevan Linnahall-kulttuuritalon lähellä käynnistyy lähivuosina suuri rakennushanke, Tallinnan kaupunginhallituksen uusi talo.

Alueen lähelle, Linda line -alusten sataman tuntumaan, suunnitellaan tallinnalaisten kauan toivomaa kalatoria.

Vapauden aukionkin tuntumassa muutoksia

Kalatorin lähellä on määrä saneerata tsaarin aikana toiminut, hiljattain suljettu Patarein vankila. Arkkitehtuurikilpailun voittajatyön tekijöiden näkemyksen mukaan entisessä vankilassa voisi tulevaisuudessa toimia luostari.

Tallinnan apulaiskaupunginjohtajan Taavi Aasin mukaan keskustan Vapauden aukio ja sen vieressä sijaitseva Kaarlen puiston alue muuttuvat täysin. Siellä oleva parkkipaikka siirretään maan alle, ja maan päällä tulee kahviloita ja suuri, vain jalankulkijoille tarkoitettu alue.

Vapauden aukion alle rakennettavasta parkkialueesta tulee suunniteltua pienempi, koska kaivaustyöt paljastivat torin alta keskiaikaisia muureja ja laki kieltää niiden purkamisen.

Tallinnan kulttuuriperinnöstä vastaavat viranomaiset estivät kesällä virolaisen liikemiesryhmän suunnitelman pystyttää Lontoosta Tallinnaan tuotu vanha historiallinen Baltian pörssitalo Vapauden aukion viereen.

Tallinnan kaupunginhallitus suunnittelee uusien raitiovaunulinjojen avaamista lähivuosina Lasnamäeltä ja Ülemisten lentoasemalta keskustaan. Näihin hankkeisiin toivotaan EU:n tukea.

ANNELI REIGAS

Julkaistu 17.11.2007, TS

Vain 5 prosenttia Viron venäläisistä olisi valmis muuttamaan Venäjälle

Vain 5 prosenttia Viron venäläisistä on harkinnut mahdollisuutta palata lähivuosina takaisin Venäjälle. 17 prosenttia venäläisistä olisi valmis muuttamaan Virosta johonkin muuhun EU-maahan - pääasiallisesti taloudellisista syistä. Tämä käy ilmi Viron siirtolaissäätiön ja mielipidetutkimuskeskus Saar Pollin tuoreesta tutkimuksesta.

Tuhannen venäläisen mielipiteitä tutkineen kyselyn tuloksia esittelivät maanantaina Tallinnassa Saar Pollin johtaja Andrus Saar ja väestöministeri Paul-Eerik Rummo. Kyselyn mukaan Viron venäläisillä on kehittymässä aivan oma identiteetti - yli puolet vastanneista totesi, että Viron venäläiset ovat tuntuvasti erilaisia kuin Venäjän venäläiset, lisäksi kolmannes lisäsi, että eroja löytyy. Vain kymmenes vastanneista sanoi, että Viron ja Venäjän venäläiset ovat samanlaisia.

Noin puolet vastanneista, joilla on alaikäisiä lapsia, sanoivat toivovansa, että heidän lapsensa jäisivät asumaan Viroon, mutta jopa neljännes toivoo, että lapset muuttaisivat johonkin muuhun EU-maahan. Vain kaksi prosenttia sanoi toivovansa, että heidän lapsensa muuttaisivat Venäjälle.

Lasten menestyksen kannalta lähes kaikki vastanneet pitivät erittäin tärkeänä englannin kielen taitoa ja yli 90 prosenttia viron kielen taitoa. 4 prosenttia venäläisistä sanoi pitävänsä lasten menestyksen kannalta tärkeänä myös suomen kielen taitoa. Niistä etnisistä venäläisistä, joilla on jo Viron kansalaisuus, joka kymmenes sanoi osaavansa suomea.

Verrattuna vastaavanlaiseen kyselyyn vuonna 2000 Viron venäläiset suhtautuvat tulevaisuuteen huomattavasti myönteisemmin. Kun vielä kuusi vuotta sitten vain kolmannes venäläisistä sanoi, että asiat ovat muuttumassa Virossa parempaan suuntaan, nyt saman vastauksen antoi jo yli kaksi kolmasosa venäläisistä.

Yksi tyytymättömyyden aiheuttaja on työpaikka - jopa 40 prosenttia vastanneista sanoi, että he eivät ole tyytyväisiä nykyiseen työpaikkaansa.

Kysely osoitti, että vähän yli puolet kaikista Viron venäläisistä (mutta 80 prosenttia Virossa syntyneistä venäläisistä) pitää Viroa kotimaanaan ja viidennes pitää kotimaanaan Venäjää. Lisäksi 15 prosenttia vastanneista vakuutti edelleen pitävänsä kotimaanaan vuonna 1991 maailmankartalta kadonnutta Neuvostoliittoa.

ANNELI REIGAS

Julkaistu 16.5.2006, TS

Tutkimus: ”Suomi Virolle tärkein kumppani puolustuskysymyksissä”

Viron asukkaista peräti 88 prosenttia pitää Suomea Virolle tärkeänä yhteistyökumppanina puolustuskysymyksissä. Tämä käy ilmi Viron puolustusministeriön tilaamasta tutkimuksesta. Suomen lisäksi 83 prosenttia Viron asukkaista näkee Ruotsin lähes yhtä tärkeänä kumppanina puolustuskysymyksissä, sen sijaan Yhdysvalloista samalla tavoin ajattelee vain 67 prosenttia. Viroon vihamielisesti suhtautuvista maista ensisijalla on Venäjä - itänaapuria pitää vihamielisenä 41 prosenttia vastanneista.

Tutkimus Viron asukkaiden mielipiteistä osoittaa, että vironvenäläisistä 75 prosenttia, enemmän kuin koskaan aiemmin, sanoo luottavansa Viron puolustusvoimiin, virolaisista samaa sanoo 87 prosenttia. Puolustusvoimia enemmän luotetaan rajavartiostoon ja keskuspankkiin, sen sijaan vähiten luottamusta nauttivat Viron tiedotusvälineet ja puolueet.

Myös luottamus presidenttiin on merkittävästi vähentynyt - presidenttiin sanoo luottavansa vain 52 prosenttia, vuosi sitten presidenttiin luotti vielä 66 prosenttia.

Viron suurin uhka lähitulevaisuudessa on jokin laaja ympäristöonnettomuus, uskoo 72 prosenttia vastanneista. Vain 14 prosenttia vastanneista pitää sotilaallista hyökkäystä Viroon mahdollisena. Kyselyyn osallistuneiden mielestä hallituksen tehtävänä on ennen kaikkea elintason nostaminen, taistelu rikollisuutta vastaan ja talouskehityksen turvaaminen.

Viron Nato-jäsenyyttä tukee 75 prosenttia ja vastustaa 17 prosenttia vastanneista. Vain 14 prosenttia vastanneista sanoo joka tapauksessa tukevansa virolaisten osallistumista kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin, mutta lisäksi vielä 36 prosenttia sanoo suhtautuvansa rauhanturvatehtäviin "todennäköisesti myönteisesti".

Julkaistu 11.2.2007, TS