Seuraava hanke on jo suunnitteilla Pietariin
Virossa on neljä suurta modernia konserttisalia: Estonia-talo Tallinnassa, Vanemuise-talo Tartossa ja uudet konserttitalot Pärnussa ja Koillis-Virossa Jõhvin-kaupungissa. Kahden konserttisalin perusteellinen remontti ja kahden uuden konserttitalon rakentaminen on ollut suurelta osin yhden miehen vetämä hanke. Tämä mies on Virossa vuosittain noin tuhat konserttia järjestävän Eesti Kontsert-nimisen organisaation johtaja Aivar Mäe.Hänen johdollaan rakennetut tai kunnostetut konserttitalot, jotka ovat tuttuja myös useille suomalaisille kapellimestareille, orkestereille ja musiikkiväelle, on suunniteltu moneen käyttöön.
- Kun Suomessa oopperatalo toimii pelkästään oopperatalona ja konserttisali pelkästään konserttisalina, meidän oli Virossa keksittävä muitakin mahdollisuuksia lisärahan saamiseksi musiikille, 46-vuotias Mäe sanoo.
- Tarvittaessa konserttisalit muutetaan nopeasti konferenssi- tai messutiloiksi. Esimerkiksi Pärnun uuteen konserttisaliin on asetettu näytteille jopa 32 autoa. Ja rahaa tulee! Kun vuonna 1998 meillä oli alle 4 miljoonaa kruunua konserttien järjestämiseksi, viime vuonna onnistuimme keräämään peräti 24 miljoonaa kruunua eli yli 1,5 miljoonaa euroa, hän jatkaa.
Virolaisille Estonia-teatteri ei ole tärkeä pelkästään oopperasalin takia. Oopperasalin lisäksi talossa on vielä suurempi konserttisali, johon turisti eksyy harvoin. Perjantai-iltaisin tässä Tallinnan musiikinystävien pyhätössä esiintyy Viron sinfoniaorkesteri ERSO, muina päivinä muita artisteja Virosta ja ulkomailta. Seuraavan musiikkikauden avaavat Virossa Oslon filharmonikot ja päättävät Berliinin filharmonikot.
- Vielä vuonna 1993, kun tulin Estonia-taloon töihin, oli tavallista, että sinfoniaorkesterin konsertteja kuunteli 20-30 ihmistä, kertoo kymmenen viime vuoden aikana koko Viron musiikkielämän muuttanut Aivar Mäe.
- Sen jälkeen, kun Viro itsenäistyi uudelleen, virolaiset eivät käyneet konserteissa moneen vuoteen. Ei ainoastaan siksi, että rahaa oli vähän, vaan myös siksi, ettei kulttuurirakennuksille löydetty Viron muutosten alkuvuosina rahaa.
Virolaisten elämä alkoi muuttua parempaan suuntaan, mutta kunnostamattomat vanhat kulttuurisalit ja niiden neuvostoaikainen sisustus tuntuivat jopa ahdistavilta.
- Ihmiset eivät halunneet konserttiin, jonka puitteet muistuttivat edelleen neuvostoajasta, Mäe sanoo.
Hullun unelmista sankariksi
Vuonna 1993 vasta 33-vuotiaana Eesti Kontsertin varajohtajaksi nimitetty Mäe ymmärsi, ettei valtio aio antaa rahaa Estonia-konserttisalin kunnostamiseksi. Hän otti riskin ja meni pankkiin pyytämään lainaa suurten unelmiensa toteuttamiseksi.
- Idea oli hullu, sillä minulla ei ollut mitään takuita, mutta pankki suostui ja sain Estonia-salin remonttia varten 7 miljoonaa kruunua (nykyisin noin 450 000 euroa). Kun Estonia-sali oli vuonna 1997 hienosti kunnostettu, kaikki olivat iloisesti yllättyneitä ja hallitus päätti vastata itse lainan kustannuksista, Mäe lisää.
Pian Estonia-salin kunnostamisen jälkeen Mäe näki tv:n iltauutisista, että Tarton Vanemuise-talo on velkaantunut ja erittäin huonossa kunnossa.
- Soitin jo samana iltana Tarttoon ja lupasin, että teemme Tartossa saman tempun kuin Tallinnassa. Otetaan uusi riski, pyydämme pankilta lainaa. Toivottavasti hallitus hyväksyy myöhemmin hankkeen, Mäe kertoi.
Kun asiasta oli sovittu pankin kanssa ja rakennustyöt Vanemuisessa olivat jo alkaneet, Viroa ravisutti vuoden 1998 pörssikriisi ja pankki vetäytyi hankkeesta. Mutta Virossa toimivan saksalaisen pankin yksikön johtaja, joka oli itsekin muusikko, suostui tukemaan hanketta.
- Onneksemme rakennuskustannukset olivat vielä pienet. Saksalainen pankinjohtaja kysyi, olenko rakentamassa itselleni kotitaloa tällä pikkurahalla vai onko mahdollista, että vain muutama miljoona kruunua riittää suuren konserttisalin remonttiin, Mäe sanoo.
Kahden seuraavan, vielä suuremman hankkeen toteuttamiseen meni vielä muutama vuosi. Vuonna 2002 avattiin uusi konserttitalo Pärnussa, ja 2005 valmistui konserttitalo Jõhvin kaupunkiin Koillis-Viroon, missä valtaosa asukkaista on neuvostokautena Viroon muuttaneita venäläisiä.
Monen virolaisen mielestä Jõhvin kulttuuritalon merkitys ei ole ainoastaan kulttuurinen, vaan myös poliittinen. Talo oli ensimmäinen suuri kulttuuri-investointi Koillis-Viroon uuden itsenäisyyskauden aikana. Suuren konserttisalin lisäksi talossa on pienempi konserttisali, elokuvateatteri, musiikkikoulu ja muita tiloja paikallisten asukkaiden kulttuuritoimintaa varten.
- Jõhvin konserttisalin akustiikka on Viron paras ja suurten konserttien aikaan Tallinnasta matkustaa Jõhviin parisataa musiikinystävää, Mäe kiittää.
Viron konserttisali Pietariin
Mäen seuraava päämäärä on Viron valtion oma konserttisali Pietarissa. Se rakennetaan virolaisten entiseen Jaani-kirkkoon Pietarin keskustaan. Konserttitalon on määrä valmistua ensi vuonna, mutta neuvottelut muun muassa talon omistuskysymyksestä ovat venyneet.
- Minulle Viron konserttitalo Pietarissa tulee olemaan kuin monumentti sille aikakaudelle, joka alkoi jo tsaarinaikana, kun suuri osa tulevista virolaisista kulttuurivaikuttajista - muun muassa muusikoista - sai koulutuksen juuri Pietarissa, Mäe sanoo.
Virolaisten konserttisaliin Pietariin tulee 399 paikkaa.
- Venäjän byrokratiaa ja määräyksiä ei ole mahdollista ymmärtää. Jos haluaisimme kirkon konserttisaliin 400 paikkaa tai enemmän, meidän tulisi Venäjän lakien mukaan rakentaa sinne myös ruokailupaikka. Minä olen päättänyt, ettei sellaista rakenneta kirkkoon ja siksi konserttisaliin tulee parisataa paikkaa vähemmän kuin sinne mahtuisi, viime kuukausina usein Pietarissa vieraillut Mäe kertoo.
Parikymmentä vuotta sitten Mäe vieraili yhtä tiheään Venäjällä muusikkona. Neuvostokaudelta Mäellä on myös pahimmat konserttimuistot. Vuonna 1986 hänet pakotettiin virolaisen Vitamiin-yhtyeen muiden jäsenten kanssa muutamaksi viikoksi Tshernobyliin esiintymään neuvostoarmeijan käskystä raivaustöihin komennetuille virolaisille ja muita kansallisuuksia edustaville.
Hiljattain Viron kiinteistöyritysten liiton Kiinteistöalan tekijä 2006 -arvonimen saanut Aivar Mäe toivoo, että Pietarin hankkeen toteuttamisen jälkeen hänelle jää enemmän aikaa omistautua musiikille. Musiikkiakatemiasta valmistunut ja lyhyen aikaa myös kapellimestarina toiminut Mäe antaa musiikkikoulutusta lapsille ja esiintyy vapaa-aikanaan perustamassaan Arsis-yhtyeessä, joka soittaa kelloja.
Viron uusien musiikkisalien isä esiintyy toukokuussa Suomessa Kuusankosken ja Myyrmäen kirkoissa ja soittaa kesällä kelloja myös Espanjan kuninkaalle Viron presidentin Espanjan-vierailun aikana.
ANNELI REIGAS
Julkaistu 10.4.2007, TS
