Virolaisille Nato merkitsee turvallisuutta ja kansainvälisen aseman korostumista
Niinä vuosina, kun Viro vielä tavoitteli Nato-jäsenyyttä ja kauan toivottu pääsy maailman mahtavimman puolustusjärjestön "sateenvarjon" turvaan ei ollut vielä varmaa, Suomen johto suhtautui virolaisten mielestä myönteisesti Viron pyrkimyksiin.Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ei vielä keskusteltu, mutta Suomen poliittinen johto tuki virolaisten Nato-pyrkimyksiä kansainvälisellä tasollakin useita kertoja. Suomalaiset korostivat muun muassa, että päätöksen siitä, mihin Viro halua liittyä, tekevät virolaiset itse.
Nyt kun kysymys Nato-jäsenyydestä nousi Suomessa voimakkaasti esille presidentinvaalien yhteydessä, virolaisten kanta on aivan sama. Kysymys siitä, olisiko Suomen turvallisuus vakaampi Natossa tai sen ulkopuolella, on ainoastaan Suomen kansan päätettävissä. Veljeskansan Nato-keskusteluja seurataan Virossa silti kiinnostuneena ja niitä on käsitelty myös tiedotusvälineissä.
Usealle Nato-keskusteluja seuranneelle virolaiselle on ollut yllätys, kuinka laajalti maassa, jolla on takana talvisodan kokemus, Nato-jäsenyyttä pelätään ja kuinka varovasti Suomessa puhutaan edelleen kaikesta siitä, mikä liittyy Venäjään ja sen mahdollisen ärsyttämiseen Nato-puheilla.
Moskovan asenne Baltian jäsenyyteen odotettua lievempi
Virolaisille kuten myös latvialaisille ja liettualaisille oli yllätys, kuinka maltillisesti Moskova loppujen lopuksi suhtautui asiaan. Venäjän johdon kritiikki ja odotettu ulkopoliittinen taistelu Baltian maiden Nato-jäsenyyttä vastaan oli paljon lievempi ja maltillisempi kuin ennen liittymistä olisi voinut aavistaa.
Syytä siihen tulisi etsiä muun muassa siitä tosiasiasta, että Nato on jo vuosia tehnyt tiivistä yhteistyötä Venäjän kanssa ja muuttuneessa kansainvälisessä ilmapiirissä Naton oma roolikin on muuttunut.
Moskova ja sen hallitsema alue eivät enää ole Naton vihollisia. Tavanomaisten aseiden hyökkäyksen uhkaa Naton jäsenmaita vastaan pidetään niin Virossa kun muissakin Nato-maissa epätodennäköisenä lähivuosikymmenien aikana.
Turvallisuuden kannalta huolenaiheeksi ovat sen sijaan nousseet uudet, luonteeltaan paljon monimutkaisemmat ja vaikeammin hallittavat uhat - jokin kansainvälinen konflikti, joukkoaseiden joutuminen vääriin käsiin jne.
Natolla on uudet tehtävät ja uudet uhat. Tavanomaisten aseiden hyökkäyksen uhkaa Naton jäsenmaita vastaan pidetään Virossa epätodennäköisenä.
Näkemystä puolustivat viime keväänä ensimmäisen Nato-jäsenyysvuoden puheissaan niin silloinen ulkoministeri, nykyinen oikeusministeri Rein Lang kuten myös viime vuonna puolustusministerinä toiminut Viron entinen Suomen-suurlähettiläs ja entinen YK-suurlähettiläs Jaak Jõerüüt.
Kun valtion johdon tasolla Venäjän uhkaa pidetään epätodennäköisenä, tavalliselle kansalaiselle Nato-jäsenyys merkitsee Virossa tietysti myös vahvempaa turvallisuuden tunnetta Moskovan-pelon edessä. Suomeen verrattuna virolaisten muistot itänaapurin aiheuttamista kauheuksista ovat tuoreempia ja henkilökohtaisempia.
Venäjän pelottelutoimet kuin muisto menneisyydestä
Lähes kaikissa virolaisissa perheissä tai ainakin tuttavapiireissä on ollut ihmisiä, joita karkotettiin kymmenien tuhansien muiden kanssa Siperiaan.
Toisin kuin suomalaisilla, valtaosalla virolaisista on vielä tuoreet muistot ajasta, jolloin maassa asui eri tietojen mukaan enimmillään jopa sata tuhatta neuvostosotilasta, ja nämä näkyivät Tallinnan kaduilla muulloinkin kuin pelottavien paraatien aikana neuvostoarmeijan vuosipäivänä 23. helmikuuta.
Pelko itänaapurista elää varmasti vielä kauan kansan muistissa.
Viime vuosina tapahtuneet Venäjän sotilaskoneiden luvattomat lennot Viron ilmatilassa, sotaharjoitukset Viron lähialueilla ja yli kymmenen vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen Moskovassa allekirjoitetun rajasopimuksen hylkääminen ovat virolaisille tavallaan kun viesti entisestä, jo menneestä aikakaudesta, mikä korostaa enemmän Venäjän politiikkojen heikkoutta kuin vahvuutta.
Nato-jäsenenä tämän tyyppisten ilmiöiden kanssa eläminen tuntuu virolaisille kuitenkin turvallisemmalta kun Naton ulkopuolella.
Virolaisten tuki Nato-jäsenyydelle on ollut vuosia vakaa ja vain kasvanut. Kun vielä keväällä 2003 eli vuosi ennen Natoon liittymistä jäsenyyttä kannatti 69 prosenttia virolaisista, viime keväänä Nato-jäsenyyttä kannatti jo 89 prosenttia virolaisista.
Virolle Nato-jäsenyys ei ole merkinnyt ainoastaan enemmän turvallisuutta, vaan nostanut myös Viron roolia kansainvälisten suhteiden areenalla.
Useat Viron poliitikot, kuten jo mainittu entinen puolustusministeri Jaak Jõerüüt ovat sanoneet, että pienen valtion suurin uhka suuressa organisaatiossa on marginaaliin joutuminen. Viron työ Natossa lähteekin periaatteesta, jonka mukaan Viro ei voi asettaa itseään vastakkain Naton pääsuuntauksien kanssa eikä torpedoida yhteisiä hankkeita.
Virolaiset eivät tue Yhdysvaltain Irak-operaatiota
Vain vaikeimpaan tehtävään - Irakiin - Viron sotilaat ovat joutuneet osallistumaan ilman kansan tukea. Mielipidetutkimusten mukaan Viron kansa on suhtautunut alusta asti kielteisesti Yhdysvaltojen nykyisen presidentin aloittamaan Irak-miehitykseen, mutta Irak-tehtävän jatkamista ovat silti tukeneet kaikki Viron hallitukset.
Tähän on monta syytä. Viron hallitukset ovat toivoneet, että tukemalla amerikkalaisia Virollakin olisi syytä toivoa tarvittaessa apua.
Sauli Niinistön näkemys eurooppalaisemmasta Natosta kuulostaa joka tapauksessa sympaattiselta myös virolaisista. Sen toteuttamiseen tarvitaan, että eurooppalaiset Nato-maat olisivat valmiit myös maksamaan nykyistä enemmän Euroopan roolin lisäämisestä puolustusjärjestössä.
Viron kohdalla on kiinnostavaa, että lisääntyneet puolustusmenot eivät ole joutuneet vaalitaistelun kohteeksi - asiasta on kyllä puhuttu, mutta puolueet ovat ymmärtäneet, ettei valtion turvallisuus ole kauppatavaraa. Liittyessään Natoon Viro antoi lupauksen nostaa puolustusmenot kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Viro lisää panostaan rauhanturvatehtävissä
Viro on luvannut Natolle, että vuoteen 2010 mennessä ulkomaisissa operaatioissa on mukana vähintään 350 virolaissotilasta vuosittain. Viro on osallistunut kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin vuodesta 1995 alkaen. Balkanilla, Afganistanissa ja Irakissa on ollut kymmenen vuoden aikana yli tuhat virolaissotilasta.
Viron puolustusvoimissa on 5 500 sotilasta, joista noin puolet on asevelvollisia. Viron puolustusvoimien suurin hanke lähivuosiksi on 700 miljoona kruunua eli lähes 45 miljoona euroa maksavaan huipputason ilmatorjuntajärjestelmän rakentaminen vuoteen 2009 mennessä.
Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen Viron puolustusvoimat on saanut paljon apua myös Suomelta ja muilta Pohjoismailta - ei ainoastaan sotilastekniikkaa, vaan myös koulutusta ja kokemusta.
Suomenlahden merivyöhyke ongelmallinen
Enemmän kuin Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys virolaisia on viime aikoina kiinnostanut maittemme turvallisuuskeskusteluissa kaikki se, mikä liittyy merirajan mahdollisen muuttamiseen, Venäjän-Saksan kaasuputken rakentamishankkeeseen ja muun muassa Suomen johdon rooliin asiassa. Monen mielestä Venäjän-Saksan kaasuputkikysymys on riittävän tärkeä ja herkkä, että siitä olisi tullut ja tulisi vieläkin keskustella perusteellisesti kummankin maan parlamentissa.
Kun Viro ja Suomi sopivat viime vuosikymmenellä, että molemmat maat luopuvat vapaaehtoisesti Suomenlahden keskellä osasta merialuettaan, päätöksen tekijöillä ei ollut aavistustakaan, että laivojen purjehdusväyläksi tarkoitettuun vyöhykkeeseen rakennetaan eräänä päivänä Venäjän-Saksan kaasuputki ilman asian käsittelyä Viron parlamentissa.
Merivyöhykkeeseen liittyy usean virolaisjuristin mukaan muitakin uhkia, joista hiljattain varoitti muun muassa Tarton yliopiston Oikeusinstituutin johtaja, yksi Viron arvostetuimmista kansainvälisen oikeuden asiantuntijoista Heiki Lindpere.
Nykyisen merivyöhykkeen yksi suuri uhka on hänen mukaansa se, että Suomi ja Viro ovat antaneet vapaaehtoisesti talousvyöhykkeensä kautta lisäoikeuksia ei ainoastaan Venäjän sotilaskoneille ja sukellusveneille, vaan myös Venäjän sota- ja vakoilulaivoille, joilla on oikeus pysyä vyöhykkeessä maittemme merirajan lähellä niin kauan kuin vain haluavat.
Tavalla tai toisella keskusteluja kyseenalaisesta kaasuputkesta, talousvyöhykkeeksi muutetusta alueesta ja jäsenyydestä Natossa tai sen ulkopuolella yhdistää huoli alueemme turvallisuudesta.
ANNELI REIGAS Julkaistu 2.2.2006, Turun Sanomat