Virossa juhlittiin perjantaina Tarton yliopiston vuosipäivää Ruotsin kuningattaren Silvian kera. Silvia osallistui päivällä yliopistolla juhlatilaisuuteen ja "Kuningas Kustaan gaala"-iltaan Vanemuise-talossa.
375 vuotta sitten Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolfin määräyksestä perustettu Tarton yliopisto on ollut virolaisille kansallinen ylpeys niin hyvinä kun huonoina aikoina.
Tarton yliopiston perustamista pyysi kuninkaalta tämän entinen opettaja Johan Skytte, josta tuli myös yliopiston työn käynnistäjä. Kuningatar Silvia sai Tartossa paljastaa Skytten muistomerkin.
Yliopisto on yksi syistä, joiden vuoksi virolaiset puhuvat vielä nykyään "hyvästä Ruotsin aikakaudesta" huolimatta siitä, että vuosiin liittyi historioitsijoiden mukaan myös nälkää ja viron talonpoikien ankaraa kohtelua.
Perustamisvuonna 1632 Tarton yliopisto oli Ruotsin toinen yliopisto. Vain Uppsalan yliopisto perustettiin aiemmin, vuonna 1477. Turun Akatemia perustettiin 1640.
Yksi harvoista ulkomaalaisista vieraista Silvian ohella perjantain juhlissa oli Turun yliopiston edustaja, rehtori Keijo Virtanen.
175 + 5 = 350 vuotta
Moskova piti Tarton yliopiston perustamisvuonna pitkään vuotta 1802, jolloin väliaikaisesti suljettu yliopisto avattiin tsaarin aikana uudelleen. Vuonna 1977 Virossa juhlittiin viranomaisten käskystä Tarton yliopiston 175-vuotispäivää. Viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1982, juhlittiin jo yliopiston 350-vuotispäivää. Sitä, kuinka 175+5 voi olla 350, pohditaan muun muassa yliopistosta kertovassa tuoreessa dokumentissa.
Noina aikoina pakolliset luennot kommunistisen puolueen historiasta ja ideologiasta ja kaikkien opiskelijoiden koulutus mahdollista sotaa varten muodostivat noin neljänneksen keskimäärin viisi vuotta kestäneestä opintokaudesta ja lähes kaikista naisopiskelijoista koulutettiin opiskelun ohella myös armeijan sairaanhoitajia, miehistä puolestaan upseereja.
Ruotsi virolaisille edelleen tärkeä
Yliopiston 350-vuotispäivän kunniaksi valmistui vuonna 1982 kirjasto, joka on yhä nyky-Viron suurimpia. Ruotsin kuningasparin vierailu Tarttoon olisi tuolloin ollut mahdotonta, mutta yliopiston edustajien ryhmä pääsi Tukholmaan tapaamaan kuningasta.
Kun Ruotsin kuningaspari saapui Viroon kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1992, virolaiset järjestivät parille vastaanoton, jota ei ole Virossa myöhemmin koettu - kymmenet tuhannet ihmiset tulivat jo Tallinnassa Raatihuoneen torille ja kaduille tervehtimään. Yhtä lämpimän vastaanoton kuningaspari sai Tartossa, jonne oli heidän saapumisensa kunniaksi pystytetty sodan jälkeen poistettu, mutta Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen uudelleen valettu Kustaa II Adolfin pronssipatsas, sama joka seisoo nykyään myös Turussa.
Ruotsin kuningaspari on käynyt Virossa myöhemmin yksityisvierailuilla, muun muassa Haapsalussa rantaruotsalaisten luona. Virossa oli kauan Ruotsin ajan päättymisen jälkeen suuri ruotsalaisvähemmistö, ns. rantaruotsalaiset, joista tuhannet pakenivat Ruotsiin maailmansodan aikana.
Ruotsi oli myös ensimmäinen maa, joka lähetti suurlähettilään vuoden 1991 elokuussa uudelleen itsenäistyneeseen Viroon. Estonia-onnettomuuden jälkeen vuoden 1994 syyskuussa ruotsalaisturistien määrä Virossa romahti vuosikausiksi, mutta maiden väliset suhteet ovat olleet tiiviit aina vuodesta 1991 lähtien.
Ruotsi investoi Viroon eniten
Ruotsi on ollut 16 viime vuoden aikana Viroon eniten investoinut maa. Viron suurimmat pankit pankit Hansapank ja Ühispank ovat siirtyneet ruotsalaisomistukseen. Ruotsi, kuten Suomi ja Tanska, on ollut aktiivisesti mukana Viron puolustusvoimien rakentamisessa. Kaikki ruotsalaisten investoinnit eivät silti ole ilahduttaneet virolaisia, sillä esimerkiksi Narvan Kreenholm-tekstiilitehdas on ruotsalaisomistajien aikana erottanut pari tuhatta ihmistä.
Viron ja Ruotsin suhteet ovat olleet tiiviit myös kulttuurialalla. Nykyisin taidemuseona toimiva Kadriorgin linna ja Tallinnan vanhassa kaupungissa sijaitseva ruotsalaisten Miikaelin kirkko kunnostettiin ruotsalaisella rahalla.
Julkaistu 6.10.2007, Turun Sanomat