Tiedeakatemian energianeuvoston puheenjohtajan, akateemikko Endel Lippmaan johdolla valmistunut, pääministeri Andrus Ansipille lähetetty selvitys suosittelee, ettei hallitus myöntäisi venäläisille lupaa tutkimuksiin.
Viron pääministerin kanslia ei vielä halua kommentoida raporttia. Julkisuudessa on arvioitu hallituksen päättävän kantansa vasta syyskuussa.
Tiedeakatemian selvitys arvostelee ankarasti Venäjän ja Saksan kaasuputken rakentamista Viron talousvyöhykkeen kautta ja katsoo koko kaasuputkihankkeen olevan osa Venäjän sotilaallisia tavoitteita. Lippmaan mukaan Gazpromista on presidentti Vladimir Putinin toiveesta tullut osittain sotilaallinen järjestö.
- Heinäkuussa valtaosa Venäjän parlamentin jäsenistä kannatti päätöstä, jonka nojalla Gazprom saa oikeuden muodostaa niin paljon aseistautuneita yksiköitä, kuin se katsoo tarpeelliseksi, selvityksessä huomautetaan.
Putin on lisäksi aiemmin sanonut, että kaasuputkea turvamaan lähetetään myös merivoimien yksikköjä.
Liian lähelle Baltian maita
Muodollisesti Gazpromin aseistautuneiden yksiköiden tehtävänä olisi suojella kaasuputken rakennustöitä ja myöhemmin turvata putken toiminta.
Käytännössä Venäjä saisi mahdollisuuden sijoittaa uusia yksiköitä Itämerelle ja lähelle Baltian maita, joiden itsenäistymistä Putin on avoimesti pitänyt virheenä.
- Suomen ja Ruotsin kaltaisille puolueettomille maille Gazpromin militarisointi ja Venäjän sotalaivaston mahdollinen läsnäolo saattaa ehkä sopia, mutta se ei käy Natoon kuuluville Virolle ja Puolalle, todetaan selvityksessä.
Onnettomuuksia voi tapahtua
Raportti korostaa myös sitä, etteivät kaasuputken suunnittelijat ole ottaneet riittävästi huomioon Itämeren pohjan kymmenien tuhansien vanhojen miinojen aiheuttamia riskejä.
- Vastuu mahdollisesta katastrofista ei olisi ainoastaan putkea rakentavalla Gazpromilla, vaan myös mailla jotka sallivat hankkeen, raportti korostaa.
Vaikka Venäjä on luvannut taata hankkeen turvallisuuden, Gazprom ei ole onnistunut välttämään onnettomuuksia. Viimeisin tapahtui keväällä, kun Urengoi-Uzgorodin kaasuputki räjähti.
Selvityksen mukaan niin Virolla kuin muilla Baltian mailla on useita mahdollisuuksia rajoittaa Gazpromin toiminta. Jos putki päätetäänkin rakentaa, Lippmaan mielestä EU:n tulisi pakottaa Venäjä allekirjoittamaan kaikki ne kansainväliset energiasopimukset, joista Venäjä on tähän asti kieltäytynyt. Koko hanketta tulisi lisäksi koordinoida ja valvoa EU-tasolla.
Gazpromin johto syytti viime viikolla Baltian maita kaasuputkihankkeen hidastamisesta.
Se myös väitti, että putken rakentamisesta on jo lopullisesti päätetty ja että useat eurooppalaiset asiakkaat odottavat sen valmistumista.
ANNELI REIGAS
Julkaistu 8.8.2007, TS
