Viro valmistautuu heinäkuun laulu- ja tanssijuhliin

Viro valmistautuu heinäkuun laulu- ja tanssijuhliin

ANNELI REIGAS

Kymmenet tuhannet virolaiset laulajat ja tanssijat valmistautuvat parhaillaan 2.-5. 2009 heinäkuuta Tallinnassa järjestettäviin Viron laulu- ja tanssijuhliin, joita on pidetty maassa vuodesta 1869 alkaen joka viides vuosi. Kymmenien tuhansien kansallispukuihin pukeutuneiden ihmisten perinteinen kulkue kaupungin keskustasta Lauluväljak-kentälle Narva-katua pitkin alkaa lauantaina, 4. heinäkuuta klo 14.

Kun Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen oltiin huolissaan, jatkuuko tämä upea, myös neuvostomiehityksen vuosina virolaisten itsetuntoa vahvistanut laulujuhlien traditio tulevaisuudessakin, niin tämän kesän laulujuhlien valmistelut ovat osoittaneet ettei huoleen ole syytä. Virossa ei koskaan aiemmin ole noussut kohua siitä, että niin monta kuoroa ja laulajaa on kilpaillut oikeudesta osallistua laulujuhliin ja että ne tuhannet, jotka on jouduttu karsimaan, ovat arvostelleet ankarasti juhlien järjestäjiä.

Riitely ja skandaali paisuivat niin laajaksi, että niille kuoroille, jotka on karsittu, koska kaikki eivät kerta kaikkiaan mahdu mukaan, järjestetään elokuussa aivan oma, vaihtoehtoinen laulujuhla Itämeren rannalle sijaitsevassa Paldiskin kaupungissa. Paldiski oli virolaisille suljettu kaupunki koko neuvostokauden, koska siellä toimi yksi Neuvostoliiton tärkeimmistä ydinsukellusveneiden miehistöjen koulutuskeskuksista.

Kaiken kaikkiaan noin 50 000 virolaista on valmistautunut viime vuosina tämän kesän laulu- ja tanssijuhliin ja kilpaillut osallistumisoikeudesta.

Useat kuorot, jotka eivät ole päässeet mukaan Tallinnan laulujuhlille, ovat valittaneet, että tänä vuonna kuorojen ohjelma on vaikeampi kuin koskaan aiemmin ja tämän takia monien laulajien mielestä laulamisen ilo on katoamassa. Laulujuhlien järjestäjien mukaan ohjelma ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellisen vaikea ja sen korkea taso osoittaa vain, että juhliin osallistuvilta kuoroilta vaaditaankin korkeaa tasoa.

Tänä kesänä pidettävien, joka viides vuosi järjestettävien aikuisten laulu- ja tanssijuhlien lisäksi virolaiset järjestävät joka viides vuosi myös nuorison laulu- ja tanssijuhlat, jotka ovat seuraavan kerran poikkeuksellisesti jo vuonna 2011, kun Tallinna ja Turku ovat molemmat Euroopan kulttuuripääkaupunkeja. Virossa harkitaan parhaillaan myös mahdollisuutta välittää vuoden 2011 laulujuhlat netin ja TV-n kautta suoraan myös kansainväliselle yleisölle.

Lauluväljak-kenttä on äskettäin kokonaan kunnostettu ja uudistettu. Yleisöä varten paikalle on laitettu uudet puupenkit ja neuvostoajan vessojen tilalle tulee täysin uusi rakennus, jossa nykyaikaisten tualettien lisäksi on myös suihkutilat.

Laulujuhlien taiteellinen johtaja on tällä kertaa Ants Soots, kuoroja johtavat vuorotellen kymmenet kapellimestarit.

Laulujuhlien ensimmäisen konsertin alussa suomalaisille tarjoutuu mm. mahdollisuus kuulla parin kymmenen tuhannen virolaisen esittävän Suomen kansallislaulun virolaisen version. Sukulaiskansojen kansallislauluilla on eri sanat, mutta sama, Fredrik Paciuksen säveltämä musiikki.

Tämä laulu (Gustav Ernesaksin Lydia Koidulan runoon säveltämä "Mu isamaa on minu arm" eli Isänmaani olet minulle rakas,) joka sai yli sata tuhatta virolaista aina itkemään, kun laulu esitettiin neuvostokautena aina ylimääräisenä numerona, juhlien viimeisenä lauluna, kuullaan tällä kertaa laulujuhlien päättyessä 5. heinäkuuta 2009 ennen viimeiseksi esitettävää laulua "Kotimaani".

Viron laulujuhliin osallistuu kuoroja ja puhallinorkestereita myös Suomesta ja muista maista.

Laulujuhlien ensimmäinen konsertti alkaa lauantaina, 4. heinäkuuta Lauluväljak-kentällä klo 19 ja toinen konsertti seuravana päivänä kello 14.

Enemmän tietoa laulu- ja tanssijuhlien ohjelmasta löytää sivulta www.laulupidu.ee

Turun Sanomat, toukokuu 2009