ANNELI REIGAS
Viron entinen puolustusvoimien komentaja, eräässä kansainvälisessä lautakunnassa juuri kaappajien vastaista strategia kehittävä Tarmo Kõuts epäili tiistaina, ovatko Arctic Sea aluksen kaappajat virolaisia ja latvialaisia, kuten Moskova väitti vai onko kyseessä Venäjän propaganda. Torstaina ilmeni, että kuusi asiassa pidätettyä "kaappaajaa" ovat Viron asukkaita, joista viisi on etnisiä venäläisiä, kahdella on Venäjän kansalaisuus ja kolmella ei ole minkään maan kansalaisuutta.
Kõuts epäili, että Moskovan kaappausuutisen tarkoituksena oli välittää kansainväliselle lehdistölle huonoja uutisia Baltianmaista ennen viikonloppua, jolloin Virossa, Latviassa ja Liettuassa juhlitaan valtavan ihmisketjun muodostamista 23. elokuuta 1989, Baltianmaiden miehitykseen johtaneen Hitlerin ja Stalinin vuoden 1939 sopimuksen vuosipäivänä.
Ihmisketjun muodostaminen oli ensimmäinen tapahtuma, joka nosti Baltianmaiden vapauden vaatimukset yhdeksi päiväksi kansainvälisen lehdistön ykkösuutiseksi. Valtava mielensosoitus oli samalla myös tuen ilmaus Moskovassa kesällä ja syksyllä 1989 toimineelle 26-jäsenen lautakunnalle, joka oli muodostettu saman vuoden kevällä ja jonka työn tuloksena 1432 Neuvostoliiton parlamentin jäsentä myönsi vuoden 1989 jouluaattona, että Stalinin Venäjä ja Hitlerin Saksa olivat elokuussa 1939 allekirjoittaneet salaisen sopimuksen, joka pian johti Baltianmaiden miehitykseen.
Perjantaina Tallinnassa esiteltiin kirjaa tästä vuoden 1989 taistelusta Moskovassa. 17. syyskuuta sama kirja julkaistaan kansainvälisen historiakonferenssin aikana myös englanniksi ja venäjäksi. Toimittajana vuonna 1989 puoli vuotta Moskovassa tähän taisteluun osallistuneena ja perjantaina julkaistun kirjan yhtenä kirjoittajana olen iloinen, että 20 vuoden tauon jälkeen tämä tähän asti vähän muistettu historiallinen tapahtuma saa vihdoin huomiotta. Nimenomaan Hitlerin-Stalinin salaisen sopimuksen olemassaolon myöntäminen Moskovassa joulukuusssa 1989 oli Mihail Gorbatshovin silloisen sijaisen Aleksander Jakovlevin mukaan käännekohte, jonka jälkeen Kremlissä ymmärettiin, että Viron, Latvian ja Liettuan uudelleen itsenäistyminen on väistämätön prosessi.
Turun Sanomat, 22.08.2009, Viikon tuulia
Friday, August 28, 2009
Thursday, August 27, 2009
Jos rakkaus tekee kipeää lääkkeen löytää apteekista
Tallinnan Raatihuoneen torin varrella sijaitseva apteekki on toiminut jo vuodesta 1422 lähtien
ANNELI REIGAS
Tallinnan Raatihuoneesta ja Raatitorista kerrotaan paljon tarinoita. Raatitorin Molly-pubin ja apteekin edessä torilla on aina ollut kaksi suurta kiveä, joista moni on kertonut, että jos astuu niiden päälle ja toivoo koko sydämestään, se suojelee ihmistä vielä kauan kaikesta pahasta. Erään toisen tarinan mukaan torn tuhansien mukulakivijen joukossa on yksi, jonka päälle astuessaan löytää itsensä keskiajasta.
Jos aikakone-kivin löytäminen ei onnistuu, mutta keskiaika kiinnostaa, voi astua sisään Raatitorin apteekkiin. Missään muualla Euroopassa yhdenkään apteekin ei kerrotaan toiminneen tauotta niin kauan, kuin juuri tämä apteekki, josta saa ostaa sekä tänäpäivänä käydettäviä lääkkeitä, että ihmetellä, mitä käydettiin lääkitukseen satoja vuosia sitten.
Apteekki on Tallinnan Raatitorilla toiminut vuodesta 1422 alkaen, josta alkaen siitä on kirjallisia todisteita.
Keskiajan läkkeitä: suden suoli ja jäniksen sydä
Apteekin takahuoneesta löytää mm. seuraavia keskiaikaisiä purkkeihin laidettuja lääkkeitä, kuten kastenmatoja öljyssä, poltettuja mehiläisiä, rupisammakoita, kyyn rasvaa, hevosen kavioita jm.
Kun ihmisellä oli vatsakipuja, keskiajan apteekkari Tallinnassa suositteli suden suolta, mielisairauspotilaille annettiin jäniksen sydäntää. Ihmisille, joiden näkökyky oli huonontunut, suositeltiin valeriaanaa, koska uskottiin, että syy, miksi erittäin hyvin näkevät kissat pidävät valeriaanasta, johtuu sen hyvästä vaikutuksesta näkökyvyyn.
"Kaikkia näitä keskiaikaisia lääkkeitä ei enään voi ostaa, mutta moni keskiajan lääke on täällä silti myynnissä - esimerkiksi käsiin tehty marsipaani, joka auttaa rakkauden tuskiin," kertoo Ülle Noodapera, neljä vuotta Tallinnan Raatitorin apteekissa työskennellyt apteekkari.
"Tämä ei ole mikään tavallinen marsipaani, vaan aivan aidosti keskiajan reseptin mukaan valmistettu marsipaani, jossa on 72% manteleita ja 28% muita aineita," Noodapera seilittää.
Yksi annos rakkauden tuskaan painaa 40 g ja se maksaa vähän yli euron. Jos joku, esimerkiksi marsipaaniriippuvainen, tarvitsee suurempia annoksia, paljon edullisemmin marsipaania saa Kalev-makeisten tehtaan myymälästä Viru keskuksessa, jossa eurolla saa noin 200 g marsipaanipakkauksen.
Tallinnan raatitorin apteekki on virolaisten mielestä ensimmäinen yritys Euroopassa, joka ryhtyi valmistamaan marsipaania, saksalaiset taas väittävät, että kunnia ensimmäisen marsipaanin valmistuksesta Euroopassa kuuluu heille.
"En osaa sanoa, mikä on totuus, mutta Viron ja Saksan marsipaani-riitä on mielestäni aiheeton, selvä on se, ettei marsipaanin valmistusta keksitty Euroopassa, vaan se tuotiin tänne itämaista," Noodapera sanoo.
Apteekissa on myytävänä myös Roosi-nimisen lampaan villaa, joka apteekkarin mukaan auttaa lieventämään selkäkipuja.
"Apteekin suosituin ja eniten ostettu tavara on klaretti - keskiajan reseptilla valmistettu viini, jossa on 8 yrttiä ja joka sisältää 14% alkoholia," Noodapera kertoo.
450 millilitraa klarettia maksaa 250 kruunua eli noin 16 euroa.
Tsaarin-Venäjän laki lopetti alkoholin myynnin apteekeissa
Makeisten ja alkoholin myynti apteekissa oli keskiajalla aivan tavallista. Apteekeilla oli pitkään velvollisuus jakaa suurimpien juhlien aikana makeisia ja alkoholia ilmaiseksi - mutta ainoastaan kaupungin johtajille ja yläluokan ihmisille.
Jo keskiaikana tavalliseksi tullut alkoholin myynti apteekeissa jatkui Virossa myös sen jälkeen, kun Venäjä otti maan haltuunsa 1700-luvun alussa. Venäjä salli sen jälkeen vielä vuosikymmeniä, että Virossa ja myös Viron apteekeissa toimittiin edelleen Ruotsin ajan lakien mukaisesti. Alkoholin myynti Viron apteekeissä kielettiin lopullisesti vuonna 1789, kun koko tsaari-Venäjällä astui voimaan apteekkien toimintaa määrävä uusi laki, joka kielsi mm. alkoholin valmistuksen ja myynnin apteekeissa.
Tallinnan raatitorin apteekki toimi keskiajalla myös kaupunginjohtaijen kerhona. Kun arkipäivän työ Raatihuoneessa loppui, kaupungin johtajat eivät liittyneet tavallisteen tallinnalaisten seuraan paikallisissa kapakoissa, vaan siirtyivät juhlimaan suljettujen ovien taakse torin toiselle puolelle apteekkiin. Nykyisin juhlinnan aiheuttama melua kuuluu vain talon toisesta kerroksesta, jossa sijaitsee valkosipuliravintola.
Apteekkari Noodaperan mukaan Tallinnan raatitorin apteekissa on hyvä työskentellä, koska myös museona toimivassa apteekissa käy paljon lapsia ja turisteja.
Tallinnan raatitorin apteekin historia liittyi lähes 300 vuoden aikana Burcharttien sukuun, joista ensimmäinen - Unkarista Viroon muuttanut Johann Burchart Belavary de Sykava - aloitti työnsä apteekissa vuonna 1580 apteekkioppilana. Vuonna 1827 eräs saman suvun apteekkari kirjotti tuleville sukupolville apteekin seinään - "Vaalikaa menneisyyden muistoja, niiden arvo on ikuinen".
Turun Sanomat, julkaistu juhannusaattona 2009
ANNELI REIGAS
Tallinnan Raatihuoneesta ja Raatitorista kerrotaan paljon tarinoita. Raatitorin Molly-pubin ja apteekin edessä torilla on aina ollut kaksi suurta kiveä, joista moni on kertonut, että jos astuu niiden päälle ja toivoo koko sydämestään, se suojelee ihmistä vielä kauan kaikesta pahasta. Erään toisen tarinan mukaan torn tuhansien mukulakivijen joukossa on yksi, jonka päälle astuessaan löytää itsensä keskiajasta.
Jos aikakone-kivin löytäminen ei onnistuu, mutta keskiaika kiinnostaa, voi astua sisään Raatitorin apteekkiin. Missään muualla Euroopassa yhdenkään apteekin ei kerrotaan toiminneen tauotta niin kauan, kuin juuri tämä apteekki, josta saa ostaa sekä tänäpäivänä käydettäviä lääkkeitä, että ihmetellä, mitä käydettiin lääkitukseen satoja vuosia sitten.
Apteekki on Tallinnan Raatitorilla toiminut vuodesta 1422 alkaen, josta alkaen siitä on kirjallisia todisteita.
Keskiajan läkkeitä: suden suoli ja jäniksen sydä
Apteekin takahuoneesta löytää mm. seuraavia keskiaikaisiä purkkeihin laidettuja lääkkeitä, kuten kastenmatoja öljyssä, poltettuja mehiläisiä, rupisammakoita, kyyn rasvaa, hevosen kavioita jm.
Kun ihmisellä oli vatsakipuja, keskiajan apteekkari Tallinnassa suositteli suden suolta, mielisairauspotilaille annettiin jäniksen sydäntää. Ihmisille, joiden näkökyky oli huonontunut, suositeltiin valeriaanaa, koska uskottiin, että syy, miksi erittäin hyvin näkevät kissat pidävät valeriaanasta, johtuu sen hyvästä vaikutuksesta näkökyvyyn.
"Kaikkia näitä keskiaikaisia lääkkeitä ei enään voi ostaa, mutta moni keskiajan lääke on täällä silti myynnissä - esimerkiksi käsiin tehty marsipaani, joka auttaa rakkauden tuskiin," kertoo Ülle Noodapera, neljä vuotta Tallinnan Raatitorin apteekissa työskennellyt apteekkari.
"Tämä ei ole mikään tavallinen marsipaani, vaan aivan aidosti keskiajan reseptin mukaan valmistettu marsipaani, jossa on 72% manteleita ja 28% muita aineita," Noodapera seilittää.
Yksi annos rakkauden tuskaan painaa 40 g ja se maksaa vähän yli euron. Jos joku, esimerkiksi marsipaaniriippuvainen, tarvitsee suurempia annoksia, paljon edullisemmin marsipaania saa Kalev-makeisten tehtaan myymälästä Viru keskuksessa, jossa eurolla saa noin 200 g marsipaanipakkauksen.
Tallinnan raatitorin apteekki on virolaisten mielestä ensimmäinen yritys Euroopassa, joka ryhtyi valmistamaan marsipaania, saksalaiset taas väittävät, että kunnia ensimmäisen marsipaanin valmistuksesta Euroopassa kuuluu heille.
"En osaa sanoa, mikä on totuus, mutta Viron ja Saksan marsipaani-riitä on mielestäni aiheeton, selvä on se, ettei marsipaanin valmistusta keksitty Euroopassa, vaan se tuotiin tänne itämaista," Noodapera sanoo.
Apteekissa on myytävänä myös Roosi-nimisen lampaan villaa, joka apteekkarin mukaan auttaa lieventämään selkäkipuja.
"Apteekin suosituin ja eniten ostettu tavara on klaretti - keskiajan reseptilla valmistettu viini, jossa on 8 yrttiä ja joka sisältää 14% alkoholia," Noodapera kertoo.
450 millilitraa klarettia maksaa 250 kruunua eli noin 16 euroa.
Tsaarin-Venäjän laki lopetti alkoholin myynnin apteekeissa
Makeisten ja alkoholin myynti apteekissa oli keskiajalla aivan tavallista. Apteekeilla oli pitkään velvollisuus jakaa suurimpien juhlien aikana makeisia ja alkoholia ilmaiseksi - mutta ainoastaan kaupungin johtajille ja yläluokan ihmisille.
Jo keskiaikana tavalliseksi tullut alkoholin myynti apteekeissa jatkui Virossa myös sen jälkeen, kun Venäjä otti maan haltuunsa 1700-luvun alussa. Venäjä salli sen jälkeen vielä vuosikymmeniä, että Virossa ja myös Viron apteekeissa toimittiin edelleen Ruotsin ajan lakien mukaisesti. Alkoholin myynti Viron apteekeissä kielettiin lopullisesti vuonna 1789, kun koko tsaari-Venäjällä astui voimaan apteekkien toimintaa määrävä uusi laki, joka kielsi mm. alkoholin valmistuksen ja myynnin apteekeissa.
Tallinnan raatitorin apteekki toimi keskiajalla myös kaupunginjohtaijen kerhona. Kun arkipäivän työ Raatihuoneessa loppui, kaupungin johtajat eivät liittyneet tavallisteen tallinnalaisten seuraan paikallisissa kapakoissa, vaan siirtyivät juhlimaan suljettujen ovien taakse torin toiselle puolelle apteekkiin. Nykyisin juhlinnan aiheuttama melua kuuluu vain talon toisesta kerroksesta, jossa sijaitsee valkosipuliravintola.
Apteekkari Noodaperan mukaan Tallinnan raatitorin apteekissa on hyvä työskentellä, koska myös museona toimivassa apteekissa käy paljon lapsia ja turisteja.
Tallinnan raatitorin apteekin historia liittyi lähes 300 vuoden aikana Burcharttien sukuun, joista ensimmäinen - Unkarista Viroon muuttanut Johann Burchart Belavary de Sykava - aloitti työnsä apteekissa vuonna 1580 apteekkioppilana. Vuonna 1827 eräs saman suvun apteekkari kirjotti tuleville sukupolville apteekin seinään - "Vaalikaa menneisyyden muistoja, niiden arvo on ikuinen".
Turun Sanomat, julkaistu juhannusaattona 2009
Saturday, August 22, 2009
Tuhannet ihmiset etsivät vappuna Virossa keinoja elämän parantamiseksi
ANNELI REIGAS
Tuhannet virolaiset kokoontuvat perjantainaamuna noin 400 eri ryhmään pohtimaan ideoita elämänsä parantamiseksi. Kampanjan vetäjät toivovat, että päivän aikana saadaan satoja hyviä ideoita, joista suuri osa myös toteutetaan. Vuoden lopulla valitaan yleisöäänestyksessä myös parhaat toteuttamiskelpoiset ajatukset.
Ideointiryhmät kokoontuvat aamulla kirjastoissa, yliopistoissa, kouluissa, museoissa, kahviloissa ja useissa muissa tiloissa.
Yhtä Tallinnassa jo ennen varsinaista ideointipäivää paljon huomiotta saanutta ryhmää vetää Virossa useita kulttuuri- ja muita hankkeita järjestävä suomalainan Pekka Juhani Linnainen, joka vuokrasi omalle kerholle koko päiväksi suuren raitiovaunun. Linnaisen ryhmä "Think Tram" ajaa päivän aikana kaikkia Tallinnan ratikkareittejä ja pysähtyy pitemmäksi ajaksi meren lähellä Koplissa. Ratika-ryhmässä on mukana muitakin suomalaisia.
Kaikki yli 400 ryhmää ovat valinneet 19 aihen joukosta noin neljä-viisi, joista päivän aikana keskustellaan - esimerkiksi ratika-ryhmässä keskustellaan mm. Viron maineesta ja hallintokulttuurista.
Yhtä suurta ryhmää johtaa Tallinna 2011 hankkeen johtaja, Suomessa syntynyt saksalainen Mikko Fritze, jonka johdolla pohditaan ratkaisuja työttömien tilanteen parantamiseksi ja etsitään uusia ideoita vuodeksi 2011, kun Tallinna ja Turku ovat molemmat Euroopan kulttuuripääkaupunkeja.
Ideointi-maratonin yksi pääjärjestäjä on Rainer Nõlvak, jonka johdolla yli 50 000 virolaista siivosi viime toukokuussa Viron metsistä ja pelloilta jätteitä. Nõlvak toivoo, että ideointikampanja palauttaa ihmisille toivon, että hekin voivat tehdä jotain. Nõlvakin mielestä on valitettava, että laulavan vallankumouksen tapahtumissa aktiivisesti mukana olleista Viron asukkaista suuri osa käyttäytyy nykyisin kuin "valtion asiakkaat", jotka odotavat valtiolta vain palveluja, eivätkä haluaa olla itse mukana muuttamassa yhteiskuntaa.
Ideointiryhmiä kokontuu perjantaina mm. Helsingissä Viron suurlähetystössä, Yhdysvalloissa, Iso-Britianniassa, Hollannissa, Kanadassa, Ruotsissa ja useissa muissa maissa. Joitakin ryhmiä on avoinna myös niille, jotka haluavat esittää ajatuksia vain netin kautta. Luettelun kaikista ryhmistä ja lisätietoja löytää osoitteesta www.minueesti.ee.
Turun Sanomat, huhtikuu 2009
Tuhannet virolaiset kokoontuvat perjantainaamuna noin 400 eri ryhmään pohtimaan ideoita elämänsä parantamiseksi. Kampanjan vetäjät toivovat, että päivän aikana saadaan satoja hyviä ideoita, joista suuri osa myös toteutetaan. Vuoden lopulla valitaan yleisöäänestyksessä myös parhaat toteuttamiskelpoiset ajatukset.
Ideointiryhmät kokoontuvat aamulla kirjastoissa, yliopistoissa, kouluissa, museoissa, kahviloissa ja useissa muissa tiloissa.
Yhtä Tallinnassa jo ennen varsinaista ideointipäivää paljon huomiotta saanutta ryhmää vetää Virossa useita kulttuuri- ja muita hankkeita järjestävä suomalainan Pekka Juhani Linnainen, joka vuokrasi omalle kerholle koko päiväksi suuren raitiovaunun. Linnaisen ryhmä "Think Tram" ajaa päivän aikana kaikkia Tallinnan ratikkareittejä ja pysähtyy pitemmäksi ajaksi meren lähellä Koplissa. Ratika-ryhmässä on mukana muitakin suomalaisia.
Kaikki yli 400 ryhmää ovat valinneet 19 aihen joukosta noin neljä-viisi, joista päivän aikana keskustellaan - esimerkiksi ratika-ryhmässä keskustellaan mm. Viron maineesta ja hallintokulttuurista.
Yhtä suurta ryhmää johtaa Tallinna 2011 hankkeen johtaja, Suomessa syntynyt saksalainen Mikko Fritze, jonka johdolla pohditaan ratkaisuja työttömien tilanteen parantamiseksi ja etsitään uusia ideoita vuodeksi 2011, kun Tallinna ja Turku ovat molemmat Euroopan kulttuuripääkaupunkeja.
Ideointi-maratonin yksi pääjärjestäjä on Rainer Nõlvak, jonka johdolla yli 50 000 virolaista siivosi viime toukokuussa Viron metsistä ja pelloilta jätteitä. Nõlvak toivoo, että ideointikampanja palauttaa ihmisille toivon, että hekin voivat tehdä jotain. Nõlvakin mielestä on valitettava, että laulavan vallankumouksen tapahtumissa aktiivisesti mukana olleista Viron asukkaista suuri osa käyttäytyy nykyisin kuin "valtion asiakkaat", jotka odotavat valtiolta vain palveluja, eivätkä haluaa olla itse mukana muuttamassa yhteiskuntaa.
Ideointiryhmiä kokontuu perjantaina mm. Helsingissä Viron suurlähetystössä, Yhdysvalloissa, Iso-Britianniassa, Hollannissa, Kanadassa, Ruotsissa ja useissa muissa maissa. Joitakin ryhmiä on avoinna myös niille, jotka haluavat esittää ajatuksia vain netin kautta. Luettelun kaikista ryhmistä ja lisätietoja löytää osoitteesta www.minueesti.ee.
Turun Sanomat, huhtikuu 2009
Friday, August 21, 2009
Virossa paljastettu Voiton patsas herättää ristiriitäisiä tunteita
ANNELI REIGAS
Tallinnassa Vapauden torilla maanantain ja tiistain välisenä yönä paljastettu, yli 6 miljoona euroa maksanut Voiton patsas on herättänyt ristiriitäisiä tunteita niin Virossa kuin ulkomaillakin. Patsas on pystytetty Viron vapaussodassa (1918-1920) taistelleiden virolaisten, suomalaisten, Luoteis-Venäjän armeijan venäläisten ja englantilaisten kunniaksi. Viime päivinä sen juurelle laskettu paljon kukkia. Silti perjantaina patsasta arvosteltiin ankarasti myös Postimees ja Eesti Päevaleht lehden mielipidesivuilla.
Patsaskilpailun voittajan valitsi entisen kommunistin, nykyisen Viron puolustusministerin Jaak Aaviksoon johtama pieni joukko ihmisiä. Alusta asti oli selvää, että Tallinnan ydinkeskustaan pystytetty patsas antaa Venäjällä mahdollisuuden syyttää Viroa natsiajan ylistämisestä.
Patsaan yläpäässä oleva risti on samanlainen, kuin kunniamerkki, jota on myönnetty Viron vapaussodassa (1918-1920) taistelleille. Vasta myöhemmin natsi-Saksa otti samankaltaisen ristin käyttöönsä. Tästä huolimatta valtaosa Venäjän mediasta totesi jo tiistaina, että patsas muistuttaa natsiajasta. Risti-patsan keskelle suuniteltin aluksi Viron karttaa, mutta nyt siinä sijaitsee symboli, jota käytti mm. toisen maailmasodan aikana saksan puolella sotinut virolainen yksikkö. Viron puolustusministeriön lehdistöedustajan Martin Jashkon muukaan tämäkin symboli odettiin Virossa käyttöön jo ennen natsi-aikaa.
Patsasta on jo arvosteltu myös lännessä. Tallinnassa työskentelevä saksalainen historiaprofessori kertoi Berliner Zeitung-lehdessä, että uusi patsas on pelottava, se symbolisoi väkivaltaa ja voi aiheuttaa mellakoita.
Perjantaina Postimees lehdessä patsasta arvostellut, Brysselissä amerikkalaisten radiokanavassa "Vapaa Eurooppa" työskentelevä virolainen toimittaja Ahto Lobjakas puolestaan ehdotti, ettei seuraavan tuhannen vuoden aikana Viroon pystytettäisi enää yhtään miehittäjien muistomerkkiä.
Virossa on jo ihmeteltu, miksi ristiriitäisen patsan viereen ei ole asennettu kylttiä, josta voisi myös saksaksi ja englanniksi lukea, mitä patsas symbolisoi. Viron puolustusministeriön mukaan patsaan eteen tulee lähiaikoina vastaavat selitykset englanniksi, saksaksi, suomeksi, ranskaksi ja venäjäksi.
Patsas näyttää aivan erilaiselta yöllä ja päivällä ja on useiden ihmisten mielestä kauniimpi juuri yön aikana, kun se on valaistu valkoisella valolla eivätkä ristin keskellä olevat mustat viivat korostu.
Turun Sanomat, kesäkuu 2009
Tallinnassa Vapauden torilla maanantain ja tiistain välisenä yönä paljastettu, yli 6 miljoona euroa maksanut Voiton patsas on herättänyt ristiriitäisiä tunteita niin Virossa kuin ulkomaillakin. Patsas on pystytetty Viron vapaussodassa (1918-1920) taistelleiden virolaisten, suomalaisten, Luoteis-Venäjän armeijan venäläisten ja englantilaisten kunniaksi. Viime päivinä sen juurelle laskettu paljon kukkia. Silti perjantaina patsasta arvosteltiin ankarasti myös Postimees ja Eesti Päevaleht lehden mielipidesivuilla.
Patsaskilpailun voittajan valitsi entisen kommunistin, nykyisen Viron puolustusministerin Jaak Aaviksoon johtama pieni joukko ihmisiä. Alusta asti oli selvää, että Tallinnan ydinkeskustaan pystytetty patsas antaa Venäjällä mahdollisuuden syyttää Viroa natsiajan ylistämisestä.
Patsaan yläpäässä oleva risti on samanlainen, kuin kunniamerkki, jota on myönnetty Viron vapaussodassa (1918-1920) taistelleille. Vasta myöhemmin natsi-Saksa otti samankaltaisen ristin käyttöönsä. Tästä huolimatta valtaosa Venäjän mediasta totesi jo tiistaina, että patsas muistuttaa natsiajasta. Risti-patsan keskelle suuniteltin aluksi Viron karttaa, mutta nyt siinä sijaitsee symboli, jota käytti mm. toisen maailmasodan aikana saksan puolella sotinut virolainen yksikkö. Viron puolustusministeriön lehdistöedustajan Martin Jashkon muukaan tämäkin symboli odettiin Virossa käyttöön jo ennen natsi-aikaa.
Patsasta on jo arvosteltu myös lännessä. Tallinnassa työskentelevä saksalainen historiaprofessori kertoi Berliner Zeitung-lehdessä, että uusi patsas on pelottava, se symbolisoi väkivaltaa ja voi aiheuttaa mellakoita.
Perjantaina Postimees lehdessä patsasta arvostellut, Brysselissä amerikkalaisten radiokanavassa "Vapaa Eurooppa" työskentelevä virolainen toimittaja Ahto Lobjakas puolestaan ehdotti, ettei seuraavan tuhannen vuoden aikana Viroon pystytettäisi enää yhtään miehittäjien muistomerkkiä.
Virossa on jo ihmeteltu, miksi ristiriitäisen patsan viereen ei ole asennettu kylttiä, josta voisi myös saksaksi ja englanniksi lukea, mitä patsas symbolisoi. Viron puolustusministeriön mukaan patsaan eteen tulee lähiaikoina vastaavat selitykset englanniksi, saksaksi, suomeksi, ranskaksi ja venäjäksi.
Patsas näyttää aivan erilaiselta yöllä ja päivällä ja on useiden ihmisten mielestä kauniimpi juuri yön aikana, kun se on valaistu valkoisella valolla eivätkä ristin keskellä olevat mustat viivat korostu.
Turun Sanomat, kesäkuu 2009
Sunday, August 2, 2009
Lama pakottaa useita virolaisnuoria ulkomaille
ANNELI REIGAS
28-vuotias Kaupo Schütz valmistui hiljattain Viron maatalousyliopistossa ymäristötalouden maisteriksi. Kaupolla on ollut onnea - hän onnistui saamaan kesäksi väliaikaisen työpaikan. Tuore maisteri työskentelee tarjoilijana Muhumaalla Pädaste kartanon kahvillassa.
Muutaman kilometrin päässä Kuivastun satamasta sijaitseva Pädaste kartano on juuri saanut viiden tähden hotellin arvonimen. Tavallinen ihminen ei enää pääse tähän rikkaiden lomapaikkaan edes kahville ilman lunastamatta pääsylippua alueelle.
Kahvilassa ei ole yhtään asiakasta, mutta Kaupo kertoo, ettei asiakkaista ole ollut kesän aikana puutetta. "Ihmisiä käy paljon riipumatta siitä, että Pädaste kartano sijaitsee metsässä eikä täällä lähellä ole kaupunkia. Täältä löytää rauhan, lähellä on myös pieni rantaalue. Hotelliasiakkaat ovat pääasiallisesti rikkaita, paljon asiakkaita käy myös Suomesta," Kaupo kertoo.
Viron yksi suurimmista matkailuyrityksistä Estravel kertoi talvella, että yhä useampi virolaisnuori on ostanut laman aikana menolipun Australiaan. Kukaan ei osaa sanoa, kuinka moni laman aikana ulkomaille töihin menneistä virolaisnuorista palaa Viroon, kun talous kääntyy nousuun ja työttömyys vähenee.
Kaupokin ei usko löytävänsä laman aikan Virosta koulutukselleen vastaava työtä ja hänkin on päättänyt lähteä jo syksyllä Australiaan töihin.
"Jotkut virolaisystävät ovat jo töissä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Olen sinkku ja senkin vuoksi päätös oli helppo," Kaupo kertoo.
Kaupo haaveili nuorena viulutaitelijan uraa, mutta päätti taloudellisista syistä opiskella jotain "asiallisempaa".
"Isäni on työskennellyt suurimman osan elämästään viulistina Estonia-teatterissa, hänen palkkansa on hyvin pieni, jopa nuorempi veljeni, joka pääsi elektroonikkakauppaan myyjäksi, ansaitsee paljon enemmän, kuin isäni," Kaupo sanoo.
Lama on Virossa iskenut lähes kaikkien alojen työntekijöitä. Myös Estonia-teatteriin, jonka johto on julkisesti huomauttanut, että teatterin budjetin supistaminen voi johtaa pian useiden taiteljoiden irtisanomiseen.
Turismi on yksi niistä harvoista aloista, joka on kesän lama-aikana menestynyt hyvin. Kuressaaren kylpylöissäkin on heinäkuussa ollut useita päiviä, jolloin monen suuren kylpylän kaikki huoneet ovat varatut ja ilman hotellivarausta saapuneita turisteja on heidän omasta pyynnöstään majoitettu jopa hotelleiden konferenssitiloihin.
Lama tulee silti vaikuttamaan pian myös Saarenmaan kylpylöihin, joiden työntekijöitä vähennetään huomattavasti heti kesän jälkeen, koska omistajat uskovat, että lomakauden jälkeen asiakasmäärä romahtaa.
Virossa on virallisesti rekisteröity yli 70 000 työtäntä, mutta EU:n tilastoviraston mukaan työttömiä on maassa jo yli 120 000 eli 17% työikäisistä (EU-maissa tämä määrä on vielä suurempi Latviassa - 17,2% ja Espanjassa - 18,1%).
Viron hallituksen ja EU:n tilastoviraston työttömyyslukujen ero johtuu siitä, että Virossa ihminen rekisteröitään työttömäksi vain tiukkien ehtojen perusteella eikä työn puute olekaan ainoa ehto, joka takaa virallisesti työttömän statuksen ja työttömyyskorvauksen.
Viron työttömien tilanne huononee syksyllä, kun kymmenille tuhansille seitsemän kuukautta työttömyyskorvausta (40-50 % edellisestä palkasta) saaneille ihmisille aletaan maksaa vain tuhat kruunua eli 64 euroa kuukaudessa, joka ei riitä edes asummiskuluihin yksiössä, ruuasta puhumattakaan.
Työttömien suuri määrä vaikuttaa todennäköisesti syksyn paikallisvaalien tulokseen ja laskee ennenkaikkea pääministeri Andrus Ansipin johtaman Reformipuolueen kannatusta.
Elokuun alussa kesälomansa keskeyttänyt pääministeri paheksui hallituksen lehdistötilaisuudessa Viron työnantajia, sanomalle etteivät he kohtelee työntekijöitä riittävän hyvin, mutta pääministerin huoli työntekijöistä leimattiin nopeasti syksyn vaaliretoriikaksi.
EU:n tilastoviraston mukaan Viro panostaa jäsenmaista vähiten työttömien tilanteen parantamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.
Viron talouskasvu laskee tänää vuonna nykyennusteiden mukaan noin 16-19%. Jo kaksi kerta tänä vuonna budjettia leikannut Viron hallitus valmistuu elokuussa uusiin leikkauksiin. Viron entisen valtiovarainministerin Aivar Sõerdin mielestä jokainen budjettileikkaus johtaa myös talouskasvun supistumiseen ja lisää työttömyyttä.
Muhumaalla tavoitettu Kaupo sanoi kaikesta huolimatta uskovansa, että hän palaa vuoden tai parin jälkeen Australiasta takaisin Viroon ja että laman jälkeen Viro tarvitsee myös hänenkaltaisia, hyvin koulutettuja, mutta koulutukseen vastavan työn etsintään pettyneitä nuoria.
Turun Sanomat, elokuu 2009
(Ulkomaantoimitus, kesäsarja
EU-maiden työttömyydestä)
28-vuotias Kaupo Schütz valmistui hiljattain Viron maatalousyliopistossa ymäristötalouden maisteriksi. Kaupolla on ollut onnea - hän onnistui saamaan kesäksi väliaikaisen työpaikan. Tuore maisteri työskentelee tarjoilijana Muhumaalla Pädaste kartanon kahvillassa.
Muutaman kilometrin päässä Kuivastun satamasta sijaitseva Pädaste kartano on juuri saanut viiden tähden hotellin arvonimen. Tavallinen ihminen ei enää pääse tähän rikkaiden lomapaikkaan edes kahville ilman lunastamatta pääsylippua alueelle.
Kahvilassa ei ole yhtään asiakasta, mutta Kaupo kertoo, ettei asiakkaista ole ollut kesän aikana puutetta. "Ihmisiä käy paljon riipumatta siitä, että Pädaste kartano sijaitsee metsässä eikä täällä lähellä ole kaupunkia. Täältä löytää rauhan, lähellä on myös pieni rantaalue. Hotelliasiakkaat ovat pääasiallisesti rikkaita, paljon asiakkaita käy myös Suomesta," Kaupo kertoo.
Viron yksi suurimmista matkailuyrityksistä Estravel kertoi talvella, että yhä useampi virolaisnuori on ostanut laman aikana menolipun Australiaan. Kukaan ei osaa sanoa, kuinka moni laman aikana ulkomaille töihin menneistä virolaisnuorista palaa Viroon, kun talous kääntyy nousuun ja työttömyys vähenee.
Kaupokin ei usko löytävänsä laman aikan Virosta koulutukselleen vastaava työtä ja hänkin on päättänyt lähteä jo syksyllä Australiaan töihin.
"Jotkut virolaisystävät ovat jo töissä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Olen sinkku ja senkin vuoksi päätös oli helppo," Kaupo kertoo.
Kaupo haaveili nuorena viulutaitelijan uraa, mutta päätti taloudellisista syistä opiskella jotain "asiallisempaa".
"Isäni on työskennellyt suurimman osan elämästään viulistina Estonia-teatterissa, hänen palkkansa on hyvin pieni, jopa nuorempi veljeni, joka pääsi elektroonikkakauppaan myyjäksi, ansaitsee paljon enemmän, kuin isäni," Kaupo sanoo.
Lama on Virossa iskenut lähes kaikkien alojen työntekijöitä. Myös Estonia-teatteriin, jonka johto on julkisesti huomauttanut, että teatterin budjetin supistaminen voi johtaa pian useiden taiteljoiden irtisanomiseen.
Turismi on yksi niistä harvoista aloista, joka on kesän lama-aikana menestynyt hyvin. Kuressaaren kylpylöissäkin on heinäkuussa ollut useita päiviä, jolloin monen suuren kylpylän kaikki huoneet ovat varatut ja ilman hotellivarausta saapuneita turisteja on heidän omasta pyynnöstään majoitettu jopa hotelleiden konferenssitiloihin.
Lama tulee silti vaikuttamaan pian myös Saarenmaan kylpylöihin, joiden työntekijöitä vähennetään huomattavasti heti kesän jälkeen, koska omistajat uskovat, että lomakauden jälkeen asiakasmäärä romahtaa.
Virossa on virallisesti rekisteröity yli 70 000 työtäntä, mutta EU:n tilastoviraston mukaan työttömiä on maassa jo yli 120 000 eli 17% työikäisistä (EU-maissa tämä määrä on vielä suurempi Latviassa - 17,2% ja Espanjassa - 18,1%).
Viron hallituksen ja EU:n tilastoviraston työttömyyslukujen ero johtuu siitä, että Virossa ihminen rekisteröitään työttömäksi vain tiukkien ehtojen perusteella eikä työn puute olekaan ainoa ehto, joka takaa virallisesti työttömän statuksen ja työttömyyskorvauksen.
Viron työttömien tilanne huononee syksyllä, kun kymmenille tuhansille seitsemän kuukautta työttömyyskorvausta (40-50 % edellisestä palkasta) saaneille ihmisille aletaan maksaa vain tuhat kruunua eli 64 euroa kuukaudessa, joka ei riitä edes asummiskuluihin yksiössä, ruuasta puhumattakaan.
Työttömien suuri määrä vaikuttaa todennäköisesti syksyn paikallisvaalien tulokseen ja laskee ennenkaikkea pääministeri Andrus Ansipin johtaman Reformipuolueen kannatusta.
Elokuun alussa kesälomansa keskeyttänyt pääministeri paheksui hallituksen lehdistötilaisuudessa Viron työnantajia, sanomalle etteivät he kohtelee työntekijöitä riittävän hyvin, mutta pääministerin huoli työntekijöistä leimattiin nopeasti syksyn vaaliretoriikaksi.
EU:n tilastoviraston mukaan Viro panostaa jäsenmaista vähiten työttömien tilanteen parantamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.
Viron talouskasvu laskee tänää vuonna nykyennusteiden mukaan noin 16-19%. Jo kaksi kerta tänä vuonna budjettia leikannut Viron hallitus valmistuu elokuussa uusiin leikkauksiin. Viron entisen valtiovarainministerin Aivar Sõerdin mielestä jokainen budjettileikkaus johtaa myös talouskasvun supistumiseen ja lisää työttömyyttä.
Muhumaalla tavoitettu Kaupo sanoi kaikesta huolimatta uskovansa, että hän palaa vuoden tai parin jälkeen Australiasta takaisin Viroon ja että laman jälkeen Viro tarvitsee myös hänenkaltaisia, hyvin koulutettuja, mutta koulutukseen vastavan työn etsintään pettyneitä nuoria.
Turun Sanomat, elokuu 2009
(Ulkomaantoimitus, kesäsarja
EU-maiden työttömyydestä)
Monday, July 20, 2009
Tuesday, June 16, 2009
Viro valmistautuu heinäkuun laulu- ja tanssijuhliin
Viro valmistautuu heinäkuun laulu- ja tanssijuhliin
ANNELI REIGAS
Kymmenet tuhannet virolaiset laulajat ja tanssijat valmistautuvat parhaillaan 2.-5. 2009 heinäkuuta Tallinnassa järjestettäviin Viron laulu- ja tanssijuhliin, joita on pidetty maassa vuodesta 1869 alkaen joka viides vuosi. Kymmenien tuhansien kansallispukuihin pukeutuneiden ihmisten perinteinen kulkue kaupungin keskustasta Lauluväljak-kentälle Narva-katua pitkin alkaa lauantaina, 4. heinäkuuta klo 14.
Kun Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen oltiin huolissaan, jatkuuko tämä upea, myös neuvostomiehityksen vuosina virolaisten itsetuntoa vahvistanut laulujuhlien traditio tulevaisuudessakin, niin tämän kesän laulujuhlien valmistelut ovat osoittaneet ettei huoleen ole syytä. Virossa ei koskaan aiemmin ole noussut kohua siitä, että niin monta kuoroa ja laulajaa on kilpaillut oikeudesta osallistua laulujuhliin ja että ne tuhannet, jotka on jouduttu karsimaan, ovat arvostelleet ankarasti juhlien järjestäjiä.
Riitely ja skandaali paisuivat niin laajaksi, että niille kuoroille, jotka on karsittu, koska kaikki eivät kerta kaikkiaan mahdu mukaan, järjestetään elokuussa aivan oma, vaihtoehtoinen laulujuhla Itämeren rannalle sijaitsevassa Paldiskin kaupungissa. Paldiski oli virolaisille suljettu kaupunki koko neuvostokauden, koska siellä toimi yksi Neuvostoliiton tärkeimmistä ydinsukellusveneiden miehistöjen koulutuskeskuksista.
Kaiken kaikkiaan noin 50 000 virolaista on valmistautunut viime vuosina tämän kesän laulu- ja tanssijuhliin ja kilpaillut osallistumisoikeudesta.
Useat kuorot, jotka eivät ole päässeet mukaan Tallinnan laulujuhlille, ovat valittaneet, että tänä vuonna kuorojen ohjelma on vaikeampi kuin koskaan aiemmin ja tämän takia monien laulajien mielestä laulamisen ilo on katoamassa. Laulujuhlien järjestäjien mukaan ohjelma ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellisen vaikea ja sen korkea taso osoittaa vain, että juhliin osallistuvilta kuoroilta vaaditaankin korkeaa tasoa.
Tänä kesänä pidettävien, joka viides vuosi järjestettävien aikuisten laulu- ja tanssijuhlien lisäksi virolaiset järjestävät joka viides vuosi myös nuorison laulu- ja tanssijuhlat, jotka ovat seuraavan kerran poikkeuksellisesti jo vuonna 2011, kun Tallinna ja Turku ovat molemmat Euroopan kulttuuripääkaupunkeja. Virossa harkitaan parhaillaan myös mahdollisuutta välittää vuoden 2011 laulujuhlat netin ja TV-n kautta suoraan myös kansainväliselle yleisölle.
Lauluväljak-kenttä on äskettäin kokonaan kunnostettu ja uudistettu. Yleisöä varten paikalle on laitettu uudet puupenkit ja neuvostoajan vessojen tilalle tulee täysin uusi rakennus, jossa nykyaikaisten tualettien lisäksi on myös suihkutilat.
Laulujuhlien taiteellinen johtaja on tällä kertaa Ants Soots, kuoroja johtavat vuorotellen kymmenet kapellimestarit.
Laulujuhlien ensimmäisen konsertin alussa suomalaisille tarjoutuu mm. mahdollisuus kuulla parin kymmenen tuhannen virolaisen esittävän Suomen kansallislaulun virolaisen version. Sukulaiskansojen kansallislauluilla on eri sanat, mutta sama, Fredrik Paciuksen säveltämä musiikki.
Tämä laulu (Gustav Ernesaksin Lydia Koidulan runoon säveltämä "Mu isamaa on minu arm" eli Isänmaani olet minulle rakas,) joka sai yli sata tuhatta virolaista aina itkemään, kun laulu esitettiin neuvostokautena aina ylimääräisenä numerona, juhlien viimeisenä lauluna, kuullaan tällä kertaa laulujuhlien päättyessä 5. heinäkuuta 2009 ennen viimeiseksi esitettävää laulua "Kotimaani".
Viron laulujuhliin osallistuu kuoroja ja puhallinorkestereita myös Suomesta ja muista maista.
Laulujuhlien ensimmäinen konsertti alkaa lauantaina, 4. heinäkuuta Lauluväljak-kentällä klo 19 ja toinen konsertti seuravana päivänä kello 14.
Enemmän tietoa laulu- ja tanssijuhlien ohjelmasta löytää sivulta www.laulupidu.ee
Turun Sanomat, toukokuu 2009
ANNELI REIGAS
Kymmenet tuhannet virolaiset laulajat ja tanssijat valmistautuvat parhaillaan 2.-5. 2009 heinäkuuta Tallinnassa järjestettäviin Viron laulu- ja tanssijuhliin, joita on pidetty maassa vuodesta 1869 alkaen joka viides vuosi. Kymmenien tuhansien kansallispukuihin pukeutuneiden ihmisten perinteinen kulkue kaupungin keskustasta Lauluväljak-kentälle Narva-katua pitkin alkaa lauantaina, 4. heinäkuuta klo 14.
Kun Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen oltiin huolissaan, jatkuuko tämä upea, myös neuvostomiehityksen vuosina virolaisten itsetuntoa vahvistanut laulujuhlien traditio tulevaisuudessakin, niin tämän kesän laulujuhlien valmistelut ovat osoittaneet ettei huoleen ole syytä. Virossa ei koskaan aiemmin ole noussut kohua siitä, että niin monta kuoroa ja laulajaa on kilpaillut oikeudesta osallistua laulujuhliin ja että ne tuhannet, jotka on jouduttu karsimaan, ovat arvostelleet ankarasti juhlien järjestäjiä.
Riitely ja skandaali paisuivat niin laajaksi, että niille kuoroille, jotka on karsittu, koska kaikki eivät kerta kaikkiaan mahdu mukaan, järjestetään elokuussa aivan oma, vaihtoehtoinen laulujuhla Itämeren rannalle sijaitsevassa Paldiskin kaupungissa. Paldiski oli virolaisille suljettu kaupunki koko neuvostokauden, koska siellä toimi yksi Neuvostoliiton tärkeimmistä ydinsukellusveneiden miehistöjen koulutuskeskuksista.
Kaiken kaikkiaan noin 50 000 virolaista on valmistautunut viime vuosina tämän kesän laulu- ja tanssijuhliin ja kilpaillut osallistumisoikeudesta.
Useat kuorot, jotka eivät ole päässeet mukaan Tallinnan laulujuhlille, ovat valittaneet, että tänä vuonna kuorojen ohjelma on vaikeampi kuin koskaan aiemmin ja tämän takia monien laulajien mielestä laulamisen ilo on katoamassa. Laulujuhlien järjestäjien mukaan ohjelma ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellisen vaikea ja sen korkea taso osoittaa vain, että juhliin osallistuvilta kuoroilta vaaditaankin korkeaa tasoa.
Tänä kesänä pidettävien, joka viides vuosi järjestettävien aikuisten laulu- ja tanssijuhlien lisäksi virolaiset järjestävät joka viides vuosi myös nuorison laulu- ja tanssijuhlat, jotka ovat seuraavan kerran poikkeuksellisesti jo vuonna 2011, kun Tallinna ja Turku ovat molemmat Euroopan kulttuuripääkaupunkeja. Virossa harkitaan parhaillaan myös mahdollisuutta välittää vuoden 2011 laulujuhlat netin ja TV-n kautta suoraan myös kansainväliselle yleisölle.
Lauluväljak-kenttä on äskettäin kokonaan kunnostettu ja uudistettu. Yleisöä varten paikalle on laitettu uudet puupenkit ja neuvostoajan vessojen tilalle tulee täysin uusi rakennus, jossa nykyaikaisten tualettien lisäksi on myös suihkutilat.
Laulujuhlien taiteellinen johtaja on tällä kertaa Ants Soots, kuoroja johtavat vuorotellen kymmenet kapellimestarit.
Laulujuhlien ensimmäisen konsertin alussa suomalaisille tarjoutuu mm. mahdollisuus kuulla parin kymmenen tuhannen virolaisen esittävän Suomen kansallislaulun virolaisen version. Sukulaiskansojen kansallislauluilla on eri sanat, mutta sama, Fredrik Paciuksen säveltämä musiikki.
Tämä laulu (Gustav Ernesaksin Lydia Koidulan runoon säveltämä "Mu isamaa on minu arm" eli Isänmaani olet minulle rakas,) joka sai yli sata tuhatta virolaista aina itkemään, kun laulu esitettiin neuvostokautena aina ylimääräisenä numerona, juhlien viimeisenä lauluna, kuullaan tällä kertaa laulujuhlien päättyessä 5. heinäkuuta 2009 ennen viimeiseksi esitettävää laulua "Kotimaani".
Viron laulujuhliin osallistuu kuoroja ja puhallinorkestereita myös Suomesta ja muista maista.
Laulujuhlien ensimmäinen konsertti alkaa lauantaina, 4. heinäkuuta Lauluväljak-kentällä klo 19 ja toinen konsertti seuravana päivänä kello 14.
Enemmän tietoa laulu- ja tanssijuhlien ohjelmasta löytää sivulta www.laulupidu.ee
Turun Sanomat, toukokuu 2009
Subscribe to:
Posts (Atom)
