Virolaiskapellimestari Paavo Järvi:: Historiaa tulisi opettaa lapsille musiikin, ei sotien kautta

ANNELI REIGAS,

TURUN SANOMAT, Julkaistu 13.01.2007

Sukupolvensa tunnetuimpiin kuuluva kapellimestari rakastaa Sibeliusta ja tuo Virolle ja Pohjoismaille mainetta maailmalla

Virosta 17-vuotiaana, vuonna 1980, perheensä kanssa Yhdysvaltoihin muuttanut ja jo seuraavan vuoden joulukuussa New York Times -lehden pitkässä henkilökuva-artikkelissa uuden sukupolven nousevaksi kapellimestariksi ylistetty virolainen Paavo Järvi on noussut yhdeksi sukupolvensa tunnetuimmista kapellimestareista.

Grammylla palkittu 44-vuotias Järvi toimii kolmen tunnetun orkesterin pääkapellimestarina Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Hän esittää maailmalla rohkeasti Viron ja Pohjoismaiden säveltäjien teoksia.

- Juuri kaunis, ikuinen klassinen musiikki on se, joka nostaa meidän kaltaisemme pienet kansat maailmassa näkyvään asemaan, muutama päivä ennen joulua Viron sinfoniaorkesterin 80-vuotispäivän juhlakonserttia johtanut Järvi sanoi Tallinnassa antamassaan haastattelussa.

Vuonna 2002 äänitetystä Sibeliuksen kantaattien levystä Paavo Järvi sai vuonna 2003 arvostetun Grammy-palkinnon. Grammyn tuoneella (Virgin Classics) levyllä esiintyvät Järvin johdolla Viron sinfoniaorkesteri ERSO sekä suomeksi ja ruotsiksi upeasti laulavat virolainen tyttökuoro Ellerhein ja mieskuoro RAM. ERSO, RAM ja Ellerhein ovat Järvin johdolla äänittäneet myös muita Sibeliuksen teoksia.

Järvin mielestä on harmillista, että uudet sukupolvet koko maailmassa oppivat yhä ihmiskunnan historiaa ”sodasta sotaan asti”, että markkinataloudessa arvostetaan enemmän rahaa kuin tunteita ja että lasten tunnekasvatus unohtuu usein niin koulussa kuin kotonakin.

- Ihminen, joka ei rakasta musiikkia, on köyhä ihminen. Mielestäni koko ihmiskunnan historiaa tulisi opettaa lapsille musiikkihistorian eikä sotien kautta. Jos näin olisi, ihmiskunnan käsitys maailmastammekin olisi aivan toisenlainen, Paavo Järvi uskoo.

Sibeliusta ei voi ostaa

Järvin johtama Cincinnatin sinfoniaorkesteri aloittaa tänä viikonloppuna vuoden ensimmäiset konsertit Ohion osavaltiossa Yhdysvalloissa Sibeliuksen neljännellä sinfonialla. Lisäksi ohjelmassa ovat Berg ja Tshaikovski.

- Sibeliuksen perintö Suomelle on korvaamaton - yritykset kuten Nokia voidaan myydä muille, mutta Sibeliusta ei voi ostaa suomalaisilta kukaan, hän toteaa.

Sibeliuksen teoksista Järvin suosikki on Sinfonia numero 5. Järvin mielisäveltäjät ovat Mahler, Brahms ja Sibelius.

- On säveltäjiä, joiden kohdalla tuntuu siltä, että säveltäjän päämäärä musiikin kirjoittamisessa on ollut pelkästään kaunis musiikki.

- Minua lumoaa musiikki, joka ei ole ainoastaan kaunista, vaan josta heijastuvat ihmisen toiveet, pelot ja odotukset maailmastamme, ja siitä, mikä on ihmisen tehtävä tässä maailmassa. Brahms, Mahler ja Sibelius kirjoittivat juuri tämänkaltaista musiikkia - tämä musiikki on niin syvää, että voit johtaa tai kuunnella samaa teosta satoja kertoja, mutta löydät aina jotain uutta, Järvi sanoo.

Järvin mielestä klassisen musiikin ikuiset teokset elävät omaa elämäänsä myös vuosisatoja sävellyshetken jälkeen.

- Brahms sävelsi ensimmäistä sinfoniaansa 10 vuotta, mutta hänenkin teoksensa muuttuvat ajan kuluessa, aikakausi antaa niille oman sävynsä ja tämä prosessi on loputon, Järvi sanoo.

Kansan kouluttaja

Järvin mielestä hyvän kapellimestarin tehtäviin kuuluu myös vähemmän tai ei ollenkaan tunnettujen teosten löytäminen ja esittäminen sekä musiikinystävien kouluttaminen.

- En ymmärrä kapellimestareita, jotka johtavat vuosikymmeniä aina samoja kahtakymmentä teosta, itse satoja teoksia johtanut Järvi kertoo.

Järvin johtamien orkesterien ohjelmistoissa on usein pohjoismaisten säveltäjien maailmalla myös vähemmän tunnettuja ja virolaissäveltäjien Erkki-Sven Tüürin, Eduard Tubinin ja Arvo Pärtin teoksia.

Vuoden 2001 syyskuusta Järvi on toiminut Yhdysvalloissa Cincinnatin orkesterin ylikapellimestarina ja hän on myös Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari. Lisäksi hän toimii Deutsche Kammerphilharmonie Bremen -orkesterin ylikapellimestarina. Järvi johtaa säännöllisesti myös useita muita orkestereja Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa.

Cincinnatin sinfoniaorkesterin konsertteja kuuntelee paikallisessa konserttisalissa keskimäärin 1 700 ihmistä. Tämä vuonna 1895 perustettu orkesteri on Yhdysvaltain viidenneksi vanhin sinfoniaorkesteri, joka varhaisina vuosinaan esitti muun muassa Gustav Mahlerin ehkä tunnetuimman viidennen sinfonian ensimmäistä kertaa Amerikassa. Sattumoisin se on Mahlerin teoksista rakkain Järville.

Virolaissuosikkeja Tüür ja Tubin

Nykyajan virolaissäveltäjistä Järvi arvostaa erityisesti 47-vuotiasta Erkki-Sven Tüüria.
- Tüür on mielestäni kerta kaikkiaan nero ja aivan kansainvälisellä tasolla, Järvi korostaa.
Virolaissäveltäjistä Järvin suosikki on Eduard Tubin (1905-1982).

- Tubin on virolaisille tavallaan samaa kuin Jean Sibelius suomalaisille ja Carl Nielsen tanskalaisille, Viron sinfoniamusiikin isä, Järvi sanoo.

Vuonna 1944 ennen puna-armeijan Viroon paluuta Tukholmaan paennut Tubin sävelsi Ruotsissa erinomaista sinfoniamusiikkia, jota esitettiin muun muassa vuosina 2001-2005 Tubinin festivaalilla Tallinnassa. Viime vuonna festivaali lopetettiin, koska Viron kulttuuriministeri päätti yhtäkkiä luopua sen rahallisesta tukemisesta.

- Mielestäni Suomen kulttuuripolitiikka ja musiikkikoulutuksen tukeminen on edistänyt voimakkaasti suomalaista musiikkikulttuuria. Enkä puhu pelkästään nykyajasta, vaan vuosikymmeniä sitten tehdyistä päätöksistä, aikakaudesta, jolloin Esa-Pekka Salosen sukupolvi kävi vielä koulua, Järvi kiittää suomalaista kulttuuripolitiikkaa.

Hän toivoo, että Virossa päättäjät osaisivat arvostaa ja tukea klassisen musiikin esittäjiä ja että myös Viron sinfoniaorkesterin ERSOn muusikkojen palkkoja nostettaisiin niin ettei heidän enää tarvitsisi tehdä muuta työtä tullakseen toimeen arkielämässä.

Ikuisesti oma ERSO

Huolimatta siitä, että Järvin konserttiohjelma eri puolilla maailmaa on viikko viikolta lyöty lukkoon seuraavan neljän vuoden ajaksi, hän on toiminut vuodesta 2002 myös Viron sinfoniaorkesterin ERSOn taiteellisena neuvonantajana.

Paavo Järvi on johtanut Tallinnassa useita ERSOn konsertteja ja tehnyt virolaisorkesteria tunnetuksi maailmalla useiden teosten äänittämisellä.

- Olen ERSOlle suunnattoman paljon velkaa, sillä voin liioittelematta sanoa, että vartuin ERSOn harjoituksissa Estonia-konserttisalissa. Olin pikkupojasta asti aina isäni ( Neeme Järvin ) kanssa seuraamassa orkesterin työtä. Isän valtavan kiinnostava elämä ja hänen työnsä kannustivat minua niin paljon, että toivoin jo ennen koulua seisovani jonain päivänä orkesterin edessä, jo 18-vuotiaana Yhdysvalloissa New Jersey Mozart -orkesteria johtanut ja silloin New York Times -lehden lumonnut Järvi kertoo.

Kesäkuussa 70 vuotta täyttävän, Yhdysvalloissa ja muualla satoja levyjä tehneen kapellimestarin Neeme Järvin kolmesta lapsesta myös Paavon veli ja sisko ovat muusikkoja.

Omasta pitkästä musiikkikoulutuksestaan Järvi arvostaa erityisesti opiskeluaikaa Leonard Bernsteinin johdolla Los Angelesin Philharmonic Institute -oppilaitoksessa.

Mahtavasta urastaan huolimatta hän sanoo itse olevansa edelleen opiskeluvaiheessa.
- Kapellimestarin oikea työikä alkaa vastaa 50-vuotiaana, ennen sitä olet pelkästään oppilas. Minullakin on vielä hyvin paljon opittavaa, Järvi sanoo.

ANNELI REIGAS

Julkaistu 13.1.2007, Turun Sanomat

Estonia and Finland - the twins that grew apart, but met again

When Estonia launched the year long festivities abroad to celebrate the 90th anniversary of the declaration of independence in February 1918, it was highly symbolic that Finland and its South-Western town Turku were picked up as the opening venue of the Estonia´s independence celebrations that will be held in 37 states around the globe in 2008.

The day long festivities in Turku on February 2, 2008 included history seminar and lot of beautiful Estonian music, performed by Estonians at the Turku Cathedral. Turku had been the capital of Finland until 1812 when Russia that had taken over the rule over Finland from Swedes, moved the capital from largely Swedish speaking Turku to Helsinki. In 2011 Turku will carry a title of capital again - together with Estonian capital Tallinn with whom Turku will share the title of Cultural Capital of Europe 2011.

Divided by sea, Estonians and Finns share a close language and over the centuries have had also strong cultural and economic ties. The two nations have even fought for each others independence. Thousands of Finns came voluntarily to Estonia to fight for Estonia during Estonia´s independence war in 1918-1920. And thousands of Estonians joined voluntarily the Finnish army during World War II to fight the Red Army that at the end failed to occupy Finland, but remained in Estonia for nearly next 50 years.

Some, like 83-year old Estonian Raul Kuutma who joined Finnish army in 1943 being just 19 years old, believe that Finland managed to remain independent by the end of World War II partly because of Estonians. "The months long heavy battles of Estonian soldiers against the Red Army at the Estonian-Russian battle front near Estonian town Narva in spring and summer 1944 were very exhausting for Red Army and Soviets realized they have to reach peace at least with Finns. When Finnish Commander-in-Chief Carl Gustaf Mannerheim became a president and agreed for peace treaty with Soviets in summer 1944, the fate of Estonia was decided - Red Army troops from Finnish-Russian battle front were relocated to battle Estonians," adds Kuurma, Honorary Chairman of the Union of Estonians who fought in Finnish army.

During the Soviet era Estonians had a privileged status in all Soviet empire that was cut off from most of the global worldwide news broadcasting - thanks for close language Estonians living in North Estonia, including the capital Tallinn, managed to follow Western news and films via Finnish TV and radio channels that the regime failed to block.

At some extent, the Soviet brainwash ideology even reached the Finland. As decades passed, memories of horrors of war and loss of the part of Finnish territory in Karelia to Russia became less painful. Trade with Soviet Union boosted the Finnish economy in 70s and 80s and for many Finns, specially at the top of the state Soviet empire started to seem much less evil than for Estonians, who could not forgive the Soviets post-war atrocity, including the deportation of tens of thousands of Estonians to Siberia.

Ordinary Finns remained close to Estonians with many of them visiting their Estonian friends, presenting them with coffee, clothes and sometimes even washing powder - all what used to be hard to get for many years. Strong personal contacts between the two nations also beared some controversial times when Finnish president Mauno Koivisto failed to support the singing revolution - drive for re-independence - of Estonians.

When Estonia regained its independence in August 1991, two Finnish Prime Ministers - Esko Aho and Paavo Lipponen did a lot to help Estonia at hard times. Aho decided to provide Estonia emergency help in winter 1992 when Moscow had cut off the traditional gas and oil supply and Lipponen became a strong voice for Estonia at various international meetings, being one of the first statesmen strongly supporting Estonia´s aspirations to join EU.

With history and ties like that it came like natural that the 90th anniversary of Finnish independence on December 6, 2007 was celebrated in Estonia more than probably in any other foreign state - with tens of special events in Tallinn and many Estonian counties organized.

Being the only nation in the world that puts every fifth year 19 000 singers to sing at the song festival in Tallinn in same choir under batton of just one conductor, it is also no wonder that Estonia celebrates its own independence anniversary this year with concerts in 37 states.

"The strong and long music culture in Estonia is definitely one of the best trademarks of our nation," says Paavo Järvi (45), Estonian conductor who is the chief conductor of the Cincinnati Symphony Orchestra in the United States, Germany's Frankfurt Radio Symphony Orchestra, Deutsche Kammerphilharmonie and is scheduled to become lead conductor of the Orchestre de Paris in 2010. Paavo Järvi who can without hesitation be called Estonian Global Cultural Ambassador is one of the Estonian conductors, who will lead concerts marking Estonian independence anniversary.

Järvi who emigrated to US from Soviet Estonia in 1980 with his parents is also one of many Estonian musicians who have strong connection to Finland - Järvi often takes Nordic composers into program and says the Finnish composer Jean Sibelius is one of his most favorate composers.

Some Estonian composers like Veljo Tormis in turn have written beautiful music for Finnish lyrics. When festival "Estonian music days" ended in spring 2007, organisers had picked the songs in Finnish to end the festival of Estonian music - with Estonian Philharmonic Choir singing poetry from Finnish epic Kalevala for what Tormis composed a great music already during Breznev era.

Main Estonian musical event in Helsinki this year - concert for Estonian friends in Finland -will be arranged on April 14, 2008 at Finlandia House. Tallinn Chamber Orchestra will be conducted by Estonian conductor Eri Klas, who himself has worked in Finland during many decades.

With culture uniting both nations deeply at grass-root level, the economic ties started to boom soon after Estonia regained freedom.

"Finland is the main investor into Estonian industry and trade, 25% of all foreign direct investments made into Estonia are from Finland. There are over 3800 companies in Estonia with Finnish capital - no other country is so much involved in Estonia´s economy," says Valdar Liive, head of Helsinki mission of the Enterprise Estonia.

"15 years ago most Finnish investments went to industry - Finns bought up some of Soviet era industry but also started to build new factories. Biggest Finnish investments have been made into electronic companies like Elqoteq, Efore, Incap, into mechanical engineering industry (Cargotec, Metalliset), telecommunication (Elisa), timber industry (Stora Enso). Finns have also invested a lot into food industry in Estonia. Nowadays Estonia is not seen any more attractive just for its cheaper labor force and foreign investors invest more to increase productivity. Instead of simple products more sophiscated products are produced. More Finnish investments are made into IT sector but also into real estate projects and highly valued products design sector in Estonia," Liive adds.

"The Finnish investors often turn to our office in Helsinki to seek advice and first assistance. We try to find them partners and goods they seek, explain the business-making options in Estonia etc. Despite we are very alike by cultural background, some differences should be accounted. Finns spend much more time and resources to consider and prepare their plans. Estonians in turn - probably because of out historic background - want to act more quickly and are more ready to face all kind of changes. Finnish investors are also keen to find out what kind of resources they can seek from EU structural funds that Estonia can use like other EU states," Liive says.

Enterprise Estonia mission in Helsinki collaborates also with Invest in Finland and Finpro, organises seminars and business promotion trips. In addition to helping Finnish investors the mission also assists Estonians looking for trade partners in Finland or seeking to establish their own business in Finland.

"Together with Estonian embassy, Estonian Institute, Tuglas Society and Union of Finnish-Estonian friendship societies we have opened a website www.viro90.fi with detailed info about Estonian independence festivities in Finland that we organise together," Liive says.

"For many Finnish companies Estonia is often the first step to enter international markets and also to coordinate the local branches of Finnish companies in other Baltic States, also in Belorussia and Ukraine. For many Finnish companies Estonia is the place where from to order and produce goods for Europea market," Liive adds.

Finns make also up the biggest share of tourists visiting Estonia. "Nearly 49% of foreign tourists who stay overnight in Estonia, come from Finland. With one-day visitors accounted over 6 million passengers cross the Gulf of Finland between Helsinki and Tallinn annually. Finns have started to stay longer during their visit and are more eager to visit also other Estonian towns and countryside," says Toomas Tärk who promotes Estonian tourism in Finland and works like Liive at Enterprise Estonia.

"Estonia has changed so rapidly during last 10-15 years, that someone who visited it years ago might have very different opinion about Estonia than someone who has been in Estonia recently. That is why we consider the ongoing marketing of Estonia and Estonian image in Finland very important. As Finns are often very sensitive to customer service level and compare it with Finland it is also our challenge to guide them to restaurants and other places that always offer a good service," Tärk says.

In order to attract even more Finns to visit Estonia, Enterprise Estonia is organising various events. ""Estonia comes to visit" days are organised in seven Finnish towns and will include cultural program as well as enterprise and tourism promotion. Bigger Finnish audience will have a chance to see 9 TV-programs "Visiting Estonia", compiled by the order of Enterprise Estonia. Estonia as tourism destination will be also promoted in Helsinki on May 9-10 at Estonian days, organised in front of Kampi trade centre," Tärk adds.

In addition to many ongoing projects Liive and Tärk are promoting together with some Estonian-Finnish institutions a plan to establish Estonian House in downtown Helsinki in order to provide even better ground for all those seeking to strengthen the economic and cultural ties between Estonia and Finland that for many often seems like a twin-nation already.

Anneli Reigas

--------
Magazine Life in Estonia, 2008