ANNELI REIGAS,
TURUN SANOMAT, Julkaistu 13.01.2007
Sukupolvensa tunnetuimpiin kuuluva kapellimestari rakastaa Sibeliusta ja tuo Virolle ja Pohjoismaille mainetta maailmalla
Virosta 17-vuotiaana, vuonna 1980, perheensä kanssa Yhdysvaltoihin muuttanut ja jo seuraavan vuoden joulukuussa New York Times -lehden pitkässä henkilökuva-artikkelissa uuden sukupolven nousevaksi kapellimestariksi ylistetty virolainen Paavo Järvi on noussut yhdeksi sukupolvensa tunnetuimmista kapellimestareista.
Grammylla palkittu 44-vuotias Järvi toimii kolmen tunnetun orkesterin pääkapellimestarina Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Hän esittää maailmalla rohkeasti Viron ja Pohjoismaiden säveltäjien teoksia.
- Juuri kaunis, ikuinen klassinen musiikki on se, joka nostaa meidän kaltaisemme pienet kansat maailmassa näkyvään asemaan, muutama päivä ennen joulua Viron sinfoniaorkesterin 80-vuotispäivän juhlakonserttia johtanut Järvi sanoi Tallinnassa antamassaan haastattelussa.
Vuonna 2002 äänitetystä Sibeliuksen kantaattien levystä Paavo Järvi sai vuonna 2003 arvostetun Grammy-palkinnon. Grammyn tuoneella (Virgin Classics) levyllä esiintyvät Järvin johdolla Viron sinfoniaorkesteri ERSO sekä suomeksi ja ruotsiksi upeasti laulavat virolainen tyttökuoro Ellerhein ja mieskuoro RAM. ERSO, RAM ja Ellerhein ovat Järvin johdolla äänittäneet myös muita Sibeliuksen teoksia.
Järvin mielestä on harmillista, että uudet sukupolvet koko maailmassa oppivat yhä ihmiskunnan historiaa ”sodasta sotaan asti”, että markkinataloudessa arvostetaan enemmän rahaa kuin tunteita ja että lasten tunnekasvatus unohtuu usein niin koulussa kuin kotonakin.
- Ihminen, joka ei rakasta musiikkia, on köyhä ihminen. Mielestäni koko ihmiskunnan historiaa tulisi opettaa lapsille musiikkihistorian eikä sotien kautta. Jos näin olisi, ihmiskunnan käsitys maailmastammekin olisi aivan toisenlainen, Paavo Järvi uskoo.
- Sibeliuksen perintö Suomelle on korvaamaton - yritykset kuten Nokia voidaan myydä muille, mutta Sibeliusta ei voi ostaa suomalaisilta kukaan, hän toteaa.
Sibeliuksen teoksista Järvin suosikki on Sinfonia numero 5. Järvin mielisäveltäjät ovat Mahler, Brahms ja Sibelius.
- On säveltäjiä, joiden kohdalla tuntuu siltä, että säveltäjän päämäärä musiikin kirjoittamisessa on ollut pelkästään kaunis musiikki.
- Minua lumoaa musiikki, joka ei ole ainoastaan kaunista, vaan josta heijastuvat ihmisen toiveet, pelot ja odotukset maailmastamme, ja siitä, mikä on ihmisen tehtävä tässä maailmassa. Brahms, Mahler ja Sibelius kirjoittivat juuri tämänkaltaista musiikkia - tämä musiikki on niin syvää, että voit johtaa tai kuunnella samaa teosta satoja kertoja, mutta löydät aina jotain uutta, Järvi sanoo.
Järvin mielestä klassisen musiikin ikuiset teokset elävät omaa elämäänsä myös vuosisatoja sävellyshetken jälkeen.
- Brahms sävelsi ensimmäistä sinfoniaansa 10 vuotta, mutta hänenkin teoksensa muuttuvat ajan kuluessa, aikakausi antaa niille oman sävynsä ja tämä prosessi on loputon, Järvi sanoo.
- En ymmärrä kapellimestareita, jotka johtavat vuosikymmeniä aina samoja kahtakymmentä teosta, itse satoja teoksia johtanut Järvi kertoo.
Järvin johtamien orkesterien ohjelmistoissa on usein pohjoismaisten säveltäjien maailmalla myös vähemmän tunnettuja ja virolaissäveltäjien Erkki-Sven Tüürin, Eduard Tubinin ja Arvo Pärtin teoksia.
Vuoden 2001 syyskuusta Järvi on toiminut Yhdysvalloissa Cincinnatin orkesterin ylikapellimestarina ja hän on myös Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari. Lisäksi hän toimii Deutsche Kammerphilharmonie Bremen -orkesterin ylikapellimestarina. Järvi johtaa säännöllisesti myös useita muita orkestereja Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa.
Cincinnatin sinfoniaorkesterin konsertteja kuuntelee paikallisessa konserttisalissa keskimäärin 1 700 ihmistä. Tämä vuonna 1895 perustettu orkesteri on Yhdysvaltain viidenneksi vanhin sinfoniaorkesteri, joka varhaisina vuosinaan esitti muun muassa Gustav Mahlerin ehkä tunnetuimman viidennen sinfonian ensimmäistä kertaa Amerikassa. Sattumoisin se on Mahlerin teoksista rakkain Järville.
- Tüür on mielestäni kerta kaikkiaan nero ja aivan kansainvälisellä tasolla, Järvi korostaa.
Virolaissäveltäjistä Järvin suosikki on Eduard Tubin (1905-1982).
- Tubin on virolaisille tavallaan samaa kuin Jean Sibelius suomalaisille ja Carl Nielsen tanskalaisille, Viron sinfoniamusiikin isä, Järvi sanoo.
Vuonna 1944 ennen puna-armeijan Viroon paluuta Tukholmaan paennut Tubin sävelsi Ruotsissa erinomaista sinfoniamusiikkia, jota esitettiin muun muassa vuosina 2001-2005 Tubinin festivaalilla Tallinnassa. Viime vuonna festivaali lopetettiin, koska Viron kulttuuriministeri päätti yhtäkkiä luopua sen rahallisesta tukemisesta.
- Mielestäni Suomen kulttuuripolitiikka ja musiikkikoulutuksen tukeminen on edistänyt voimakkaasti suomalaista musiikkikulttuuria. Enkä puhu pelkästään nykyajasta, vaan vuosikymmeniä sitten tehdyistä päätöksistä, aikakaudesta, jolloin Esa-Pekka Salosen sukupolvi kävi vielä koulua, Järvi kiittää suomalaista kulttuuripolitiikkaa.
Hän toivoo, että Virossa päättäjät osaisivat arvostaa ja tukea klassisen musiikin esittäjiä ja että myös Viron sinfoniaorkesterin ERSOn muusikkojen palkkoja nostettaisiin niin ettei heidän enää tarvitsisi tehdä muuta työtä tullakseen toimeen arkielämässä.
Paavo Järvi on johtanut Tallinnassa useita ERSOn konsertteja ja tehnyt virolaisorkesteria tunnetuksi maailmalla useiden teosten äänittämisellä.
- Olen ERSOlle suunnattoman paljon velkaa, sillä voin liioittelematta sanoa, että vartuin ERSOn harjoituksissa Estonia-konserttisalissa. Olin pikkupojasta asti aina isäni ( Neeme Järvin ) kanssa seuraamassa orkesterin työtä. Isän valtavan kiinnostava elämä ja hänen työnsä kannustivat minua niin paljon, että toivoin jo ennen koulua seisovani jonain päivänä orkesterin edessä, jo 18-vuotiaana Yhdysvalloissa New Jersey Mozart -orkesteria johtanut ja silloin New York Times -lehden lumonnut Järvi kertoo.
Kesäkuussa 70 vuotta täyttävän, Yhdysvalloissa ja muualla satoja levyjä tehneen kapellimestarin Neeme Järvin kolmesta lapsesta myös Paavon veli ja sisko ovat muusikkoja.
Omasta pitkästä musiikkikoulutuksestaan Järvi arvostaa erityisesti opiskeluaikaa Leonard Bernsteinin johdolla Los Angelesin Philharmonic Institute -oppilaitoksessa.
Mahtavasta urastaan huolimatta hän sanoo itse olevansa edelleen opiskeluvaiheessa.
- Kapellimestarin oikea työikä alkaa vastaa 50-vuotiaana, ennen sitä olet pelkästään oppilas. Minullakin on vielä hyvin paljon opittavaa, Järvi sanoo.
TURUN SANOMAT, Julkaistu 13.01.2007
Sukupolvensa tunnetuimpiin kuuluva kapellimestari rakastaa Sibeliusta ja tuo Virolle ja Pohjoismaille mainetta maailmalla
Virosta 17-vuotiaana, vuonna 1980, perheensä kanssa Yhdysvaltoihin muuttanut ja jo seuraavan vuoden joulukuussa New York Times -lehden pitkässä henkilökuva-artikkelissa uuden sukupolven nousevaksi kapellimestariksi ylistetty virolainen Paavo Järvi on noussut yhdeksi sukupolvensa tunnetuimmista kapellimestareista.
Grammylla palkittu 44-vuotias Järvi toimii kolmen tunnetun orkesterin pääkapellimestarina Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Hän esittää maailmalla rohkeasti Viron ja Pohjoismaiden säveltäjien teoksia.
- Juuri kaunis, ikuinen klassinen musiikki on se, joka nostaa meidän kaltaisemme pienet kansat maailmassa näkyvään asemaan, muutama päivä ennen joulua Viron sinfoniaorkesterin 80-vuotispäivän juhlakonserttia johtanut Järvi sanoi Tallinnassa antamassaan haastattelussa.
Vuonna 2002 äänitetystä Sibeliuksen kantaattien levystä Paavo Järvi sai vuonna 2003 arvostetun Grammy-palkinnon. Grammyn tuoneella (Virgin Classics) levyllä esiintyvät Järvin johdolla Viron sinfoniaorkesteri ERSO sekä suomeksi ja ruotsiksi upeasti laulavat virolainen tyttökuoro Ellerhein ja mieskuoro RAM. ERSO, RAM ja Ellerhein ovat Järvin johdolla äänittäneet myös muita Sibeliuksen teoksia.
Järvin mielestä on harmillista, että uudet sukupolvet koko maailmassa oppivat yhä ihmiskunnan historiaa ”sodasta sotaan asti”, että markkinataloudessa arvostetaan enemmän rahaa kuin tunteita ja että lasten tunnekasvatus unohtuu usein niin koulussa kuin kotonakin.
- Ihminen, joka ei rakasta musiikkia, on köyhä ihminen. Mielestäni koko ihmiskunnan historiaa tulisi opettaa lapsille musiikkihistorian eikä sotien kautta. Jos näin olisi, ihmiskunnan käsitys maailmastammekin olisi aivan toisenlainen, Paavo Järvi uskoo.
Sibeliusta ei voi ostaa
Järvin johtama Cincinnatin sinfoniaorkesteri aloittaa tänä viikonloppuna vuoden ensimmäiset konsertit Ohion osavaltiossa Yhdysvalloissa Sibeliuksen neljännellä sinfonialla. Lisäksi ohjelmassa ovat Berg ja Tshaikovski.- Sibeliuksen perintö Suomelle on korvaamaton - yritykset kuten Nokia voidaan myydä muille, mutta Sibeliusta ei voi ostaa suomalaisilta kukaan, hän toteaa.
Sibeliuksen teoksista Järvin suosikki on Sinfonia numero 5. Järvin mielisäveltäjät ovat Mahler, Brahms ja Sibelius.
- On säveltäjiä, joiden kohdalla tuntuu siltä, että säveltäjän päämäärä musiikin kirjoittamisessa on ollut pelkästään kaunis musiikki.
- Minua lumoaa musiikki, joka ei ole ainoastaan kaunista, vaan josta heijastuvat ihmisen toiveet, pelot ja odotukset maailmastamme, ja siitä, mikä on ihmisen tehtävä tässä maailmassa. Brahms, Mahler ja Sibelius kirjoittivat juuri tämänkaltaista musiikkia - tämä musiikki on niin syvää, että voit johtaa tai kuunnella samaa teosta satoja kertoja, mutta löydät aina jotain uutta, Järvi sanoo.
Järvin mielestä klassisen musiikin ikuiset teokset elävät omaa elämäänsä myös vuosisatoja sävellyshetken jälkeen.
- Brahms sävelsi ensimmäistä sinfoniaansa 10 vuotta, mutta hänenkin teoksensa muuttuvat ajan kuluessa, aikakausi antaa niille oman sävynsä ja tämä prosessi on loputon, Järvi sanoo.
Kansan kouluttaja
Järvin mielestä hyvän kapellimestarin tehtäviin kuuluu myös vähemmän tai ei ollenkaan tunnettujen teosten löytäminen ja esittäminen sekä musiikinystävien kouluttaminen.- En ymmärrä kapellimestareita, jotka johtavat vuosikymmeniä aina samoja kahtakymmentä teosta, itse satoja teoksia johtanut Järvi kertoo.
Järvin johtamien orkesterien ohjelmistoissa on usein pohjoismaisten säveltäjien maailmalla myös vähemmän tunnettuja ja virolaissäveltäjien Erkki-Sven Tüürin, Eduard Tubinin ja Arvo Pärtin teoksia.
Vuoden 2001 syyskuusta Järvi on toiminut Yhdysvalloissa Cincinnatin orkesterin ylikapellimestarina ja hän on myös Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari. Lisäksi hän toimii Deutsche Kammerphilharmonie Bremen -orkesterin ylikapellimestarina. Järvi johtaa säännöllisesti myös useita muita orkestereja Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa.
Cincinnatin sinfoniaorkesterin konsertteja kuuntelee paikallisessa konserttisalissa keskimäärin 1 700 ihmistä. Tämä vuonna 1895 perustettu orkesteri on Yhdysvaltain viidenneksi vanhin sinfoniaorkesteri, joka varhaisina vuosinaan esitti muun muassa Gustav Mahlerin ehkä tunnetuimman viidennen sinfonian ensimmäistä kertaa Amerikassa. Sattumoisin se on Mahlerin teoksista rakkain Järville.
Virolaissuosikkeja Tüür ja Tubin
Nykyajan virolaissäveltäjistä Järvi arvostaa erityisesti 47-vuotiasta Erkki-Sven Tüüria.- Tüür on mielestäni kerta kaikkiaan nero ja aivan kansainvälisellä tasolla, Järvi korostaa.
Virolaissäveltäjistä Järvin suosikki on Eduard Tubin (1905-1982).
- Tubin on virolaisille tavallaan samaa kuin Jean Sibelius suomalaisille ja Carl Nielsen tanskalaisille, Viron sinfoniamusiikin isä, Järvi sanoo.
Vuonna 1944 ennen puna-armeijan Viroon paluuta Tukholmaan paennut Tubin sävelsi Ruotsissa erinomaista sinfoniamusiikkia, jota esitettiin muun muassa vuosina 2001-2005 Tubinin festivaalilla Tallinnassa. Viime vuonna festivaali lopetettiin, koska Viron kulttuuriministeri päätti yhtäkkiä luopua sen rahallisesta tukemisesta.
- Mielestäni Suomen kulttuuripolitiikka ja musiikkikoulutuksen tukeminen on edistänyt voimakkaasti suomalaista musiikkikulttuuria. Enkä puhu pelkästään nykyajasta, vaan vuosikymmeniä sitten tehdyistä päätöksistä, aikakaudesta, jolloin Esa-Pekka Salosen sukupolvi kävi vielä koulua, Järvi kiittää suomalaista kulttuuripolitiikkaa.
Hän toivoo, että Virossa päättäjät osaisivat arvostaa ja tukea klassisen musiikin esittäjiä ja että myös Viron sinfoniaorkesterin ERSOn muusikkojen palkkoja nostettaisiin niin ettei heidän enää tarvitsisi tehdä muuta työtä tullakseen toimeen arkielämässä.
Ikuisesti oma ERSO
Huolimatta siitä, että Järvin konserttiohjelma eri puolilla maailmaa on viikko viikolta lyöty lukkoon seuraavan neljän vuoden ajaksi, hän on toiminut vuodesta 2002 myös Viron sinfoniaorkesterin ERSOn taiteellisena neuvonantajana.Paavo Järvi on johtanut Tallinnassa useita ERSOn konsertteja ja tehnyt virolaisorkesteria tunnetuksi maailmalla useiden teosten äänittämisellä.
- Olen ERSOlle suunnattoman paljon velkaa, sillä voin liioittelematta sanoa, että vartuin ERSOn harjoituksissa Estonia-konserttisalissa. Olin pikkupojasta asti aina isäni ( Neeme Järvin ) kanssa seuraamassa orkesterin työtä. Isän valtavan kiinnostava elämä ja hänen työnsä kannustivat minua niin paljon, että toivoin jo ennen koulua seisovani jonain päivänä orkesterin edessä, jo 18-vuotiaana Yhdysvalloissa New Jersey Mozart -orkesteria johtanut ja silloin New York Times -lehden lumonnut Järvi kertoo.
Kesäkuussa 70 vuotta täyttävän, Yhdysvalloissa ja muualla satoja levyjä tehneen kapellimestarin Neeme Järvin kolmesta lapsesta myös Paavon veli ja sisko ovat muusikkoja.
Omasta pitkästä musiikkikoulutuksestaan Järvi arvostaa erityisesti opiskeluaikaa Leonard Bernsteinin johdolla Los Angelesin Philharmonic Institute -oppilaitoksessa.
Mahtavasta urastaan huolimatta hän sanoo itse olevansa edelleen opiskeluvaiheessa.
- Kapellimestarin oikea työikä alkaa vastaa 50-vuotiaana, ennen sitä olet pelkästään oppilas. Minullakin on vielä hyvin paljon opittavaa, Järvi sanoo.
ANNELI REIGAS
Julkaistu 13.1.2007, Turun Sanomat
