Viron ulkopolitiikka 90

Klikka otsikkoa "Viron ulkopolitiikka 90"

Vuoden 1991 elokuussa avautui vihdoin ovi, jonka kautta liettualaiset, latvialaiset ja virolaiset saivat takaisin vapauden ja myös de jure oman valtion. Aiempiin aikoihin verrattuna Baltian maiden riippumattomuus Moskovasta kasvoi merkittävästi sen jälkeen, kun 24. joulukuuta 1989 Neuvostoliiton parlamentin enemmistö - 1 435 kansanedustajaa - myönsi, että Baltian maiden liittymisestä Neuvostoliittoon olivat sopineet jo vuoden 1939 elokuussa Saksan ja Neuvostoliiton johto, joiden ulkoministerit allekirjoittivat asiasta salaisen sopimuksen.

Klikka otsikkoa "Viron ulkopolitiikka 90"

(Credits for photo to Heino Ruiso, the photo is from Nature Lovers Omnibus net site)

Sillamäen radioaktiivinen kaatopaikka on vihdoin vaaraton

Kymmenen vuoden yhteistyön tulos

ANNELI REIGAS

Sillamäen radioaktiivisten teollisuusjätteiden kaatopaikka on kymmenen vuotta sitten käynnistettyjen kansainvälisten ponnistusten tuloksena vihdoin vaaraton.

Kaatopaikka on lopullisesti peitetty tiiviin ja pitävän kuoreen alle.

Koillis-Virossa Jöhvin kaupungissa järjestetään tiistaina ja keskiviikkona kansainvälinen konferenssi saneeraustöiden päättämisen yhteydessä. Saneerausta ovat rahoittaneet Euroopan unioni ja Pohjoismaat.

21 miljoonaa euroa vaatineiden töiden vetäjä, Viron entinen ympäristöministeri, nykyisin Ökosil-yritystä johtava Tõnis Kaasik sanoo, että Sillamäen radioaktiivisen teollisuusjätteen kaatopaikka oli vielä kymmenen vuotta sitten yksi Euroopan neljästä vaarallisimmasta radioaktiivisesta kaatopaikasta.

- Sillamäe on nykyisin täysin vaaraton kaupunki, ja kaikki mahdolliset sijoittajat ovat tervetulleita tänne, Kaasik vakuuttaa.

Sillamäen kaupungin huippusalainen tehdas ja sen kaatopaikka perustettiin vuonna 1948, kolme vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.

Kaatopaikka pidettiin salassa

Radioaktiivisen teollisuusjätteen kaatopaikka on 50 hehtaarin suuruinen. Se rakennettiin neuvostoviranomaisten käskystä aivan meren rantaan niin, että kaatopaikasta on lyhimmillään Itämereen väliä vain 30 metriä.

Neuvostoliitto aloitti uraanin rikastamisen Sillamäessä ensin alueen maaperästä löytyvästä alunaliuskeesta ja sittemmin pääasiallisesti Tshekkoslovakiasta ja Unkarista tuodusta rikkaammasta uraanimalmista.

Sillamäe oli lähes koko neuvostoajan suljettu kaupunki. Sen tehtaasta ei kerrottu julkisuudessa mitään.

Virolaiset kuulivat vaarallisesta, suoraan Moskovan alaisena toimivasta kaatopaikasta ensimmäisen kerran vasta vuoden 1989 talvella, kun asiasta kirjoitti Viron toiseksi suurin päivälehti Noorte Hääl. Lehti jatkoi tehtaan toiminnan käsittelyä useissa artikkeleissa kesään asti.

Ensimmäisen tiedon vaarallisesta kaatopaikasta antoi toimittajalle akateemikko Endel Lippmaa. Sillamäen tehtaan johto kiisti alussa syytökset kaatopaikan vaarallisuudesta ja väitti, ettei mitään radioaktiivista kaatopaikka edes ollut olemassa.

Sillamäen sairaalan johtava lääkäri Valeri Abramovitsh sanoo, ettei hänellä ole julkisia tilastoja siitä, onko radioaktiivinen kaatopaikka aiheuttanut paikkakuntalaisille terveysongelmia.

Sillamäessä asuu nykyisin 16 000 ihmistä. Heistä valtaosa on neuvostoaikana Venäjältä Viroon muuttaneita tai heidän jälkeläisiään.

Julkaistu 28.10.2008, Turun Sanomat

:o))) Ja se olin minä, joka kirjoitti ne Noorte Hääl lehden jutut vuonna 1989 - ja koko asiasta kirjoitin myös ensimmäisen artikkelin STT:lle toukokuussa 1989.

Virossa jälleen laulujuhlat - heinäkuussa 2009

Viron laulu- ja tanssijuhlat 2-5 heinäkuuta 2009 - kymmenet tuhannet laulamassa, tuhannet tanssimassa. Lisätietoja englanniksi ja viroksi: http://www.laulupidu.ee/eng/celebration_in_2009/

Astrid Lindgrenin kotona Tukholmassa, toukokuussa 1989

Oheessa muutama osa haastattelusta Astrid Lindgrenin kanssa Tukholmassa, hänen kotona, vaatimattomassa olohuoneessa, satojen muiden haastattelujen ohella tämä oli iltapäivä, joka ei unohtuu ikinä...

Astrid Lindgren learning how to say Pipi Pikksukk, interview at her home in Stockholm, May 1989

Bullerby childhood in Vimmerby

Astrid Lindgren, May 1989, Stockholm

The Planets: Mother Earth and other planets

Click the headline, great site in case you are interested to see how colorful and fascinating it looks out there - thousands of images from NASA made available recently - http://www.nasaimages.org/

Ruotsilla on yliopiston vuoksi Virossa edelleen erityisasema

ANNELI REIGAS

Virossa juhlittiin perjantaina Tarton yliopiston vuosipäivää Ruotsin kuningattaren Silvian kera. Silvia osallistui päivällä yliopistolla juhlatilaisuuteen ja "Kuningas Kustaan gaala"-iltaan Vanemuise-talossa.

375 vuotta sitten Ruotsin kuninkaan Kustaa II Adolfin määräyksestä perustettu Tarton yliopisto on ollut virolaisille kansallinen ylpeys niin hyvinä kun huonoina aikoina.

Tarton yliopiston perustamista pyysi kuninkaalta tämän entinen opettaja Johan Skytte, josta tuli myös yliopiston työn käynnistäjä. Kuningatar Silvia sai Tartossa paljastaa Skytten muistomerkin.

Yliopisto on yksi syistä, joiden vuoksi virolaiset puhuvat vielä nykyään "hyvästä Ruotsin aikakaudesta" huolimatta siitä, että vuosiin liittyi historioitsijoiden mukaan myös nälkää ja viron talonpoikien ankaraa kohtelua.

Perustamisvuonna 1632 Tarton yliopisto oli Ruotsin toinen yliopisto. Vain Uppsalan yliopisto perustettiin aiemmin, vuonna 1477. Turun Akatemia perustettiin 1640.

Yksi harvoista ulkomaalaisista vieraista Silvian ohella perjantain juhlissa oli Turun yliopiston edustaja, rehtori Keijo Virtanen.

175 + 5 = 350 vuotta

Moskova piti Tarton yliopiston perustamisvuonna pitkään vuotta 1802, jolloin väliaikaisesti suljettu yliopisto avattiin tsaarin aikana uudelleen. Vuonna 1977 Virossa juhlittiin viranomaisten käskystä Tarton yliopiston 175-vuotispäivää. Viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1982, juhlittiin jo yliopiston 350-vuotispäivää. Sitä, kuinka 175+5 voi olla 350, pohditaan muun muassa yliopistosta kertovassa tuoreessa dokumentissa.

Noina aikoina pakolliset luennot kommunistisen puolueen historiasta ja ideologiasta ja kaikkien opiskelijoiden koulutus mahdollista sotaa varten muodostivat noin neljänneksen keskimäärin viisi vuotta kestäneestä opintokaudesta ja lähes kaikista naisopiskelijoista koulutettiin opiskelun ohella myös armeijan sairaanhoitajia, miehistä puolestaan upseereja.

Ruotsi virolaisille edelleen tärkeä

Yliopiston 350-vuotispäivän kunniaksi valmistui vuonna 1982 kirjasto, joka on yhä nyky-Viron suurimpia. Ruotsin kuningasparin vierailu Tarttoon olisi tuolloin ollut mahdotonta, mutta yliopiston edustajien ryhmä pääsi Tukholmaan tapaamaan kuningasta.

Kun Ruotsin kuningaspari saapui Viroon kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1992, virolaiset järjestivät parille vastaanoton, jota ei ole Virossa myöhemmin koettu - kymmenet tuhannet ihmiset tulivat jo Tallinnassa Raatihuoneen torille ja kaduille tervehtimään. Yhtä lämpimän vastaanoton kuningaspari sai Tartossa, jonne oli heidän saapumisensa kunniaksi pystytetty sodan jälkeen poistettu, mutta Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen uudelleen valettu Kustaa II Adolfin pronssipatsas, sama joka seisoo nykyään myös Turussa.

Ruotsin kuningaspari on käynyt Virossa myöhemmin yksityisvierailuilla, muun muassa Haapsalussa rantaruotsalaisten luona. Virossa oli kauan Ruotsin ajan päättymisen jälkeen suuri ruotsalaisvähemmistö, ns. rantaruotsalaiset, joista tuhannet pakenivat Ruotsiin maailmansodan aikana.

Ruotsi oli myös ensimmäinen maa, joka lähetti suurlähettilään vuoden 1991 elokuussa uudelleen itsenäistyneeseen Viroon. Estonia-onnettomuuden jälkeen vuoden 1994 syyskuussa ruotsalaisturistien määrä Virossa romahti vuosikausiksi, mutta maiden väliset suhteet ovat olleet tiiviit aina vuodesta 1991 lähtien.

Ruotsi investoi Viroon eniten

Ruotsi on ollut 16 viime vuoden aikana Viroon eniten investoinut maa. Viron suurimmat pankit pankit Hansapank ja Ühispank ovat siirtyneet ruotsalaisomistukseen. Ruotsi, kuten Suomi ja Tanska, on ollut aktiivisesti mukana Viron puolustusvoimien rakentamisessa. Kaikki ruotsalaisten investoinnit eivät silti ole ilahduttaneet virolaisia, sillä esimerkiksi Narvan Kreenholm-tekstiilitehdas on ruotsalaisomistajien aikana erottanut pari tuhatta ihmistä.

Viron ja Ruotsin suhteet ovat olleet tiiviit myös kulttuurialalla. Nykyisin taidemuseona toimiva Kadriorgin linna ja Tallinnan vanhassa kaupungissa sijaitseva ruotsalaisten Miikaelin kirkko kunnostettiin ruotsalaisella rahalla.

Julkaistu 6.10.2007, Turun Sanomat

Pieni ruotsalainen vähemmistö toivoo identiteettinsä vahvistuvan Virossa

Vironruotsalaisten kulttuurineuvoston vaalien järjestäjät toivovat, että kulttuurineuvosto vahvistaa tulevaisuudessa vironruotsalaisten identiteettiä ja asemaa Virossa.

Tallinnassa vironruotsalaisten keskuksen löytää vanhastakaupungista Rüütli-kadulta Niguliste-kirkon läheltä. Rootsi-Mihklin kirkon tiloissa toimivat myös ruotsalaisten kulttuuriyhdistys, vironruotsalaisten lasten leikkikoulu, Ruotsin kauppakamarin edustusto ja ruotsalainen kansankorkeakoulu.

Eniten uurnille sunnuntaina

Valtaosan vironruotsalaisista äänioikeutetuista toivotaan äänestävän sunnuntaina, kun huomattava osa vanhemmista vironruotsalaisista saapuu Rootsi-Mihklin kirkkoon jumalanpalvelukseen. Tallinnassa perjantaina ja lauantaina äänestämässä kävi vain vähän ihmisiä. Tallinnan ja Haapsalun lisäksi vironruotsalaiset saavat äänestää Tukholmassa.

- Tallinnassa on rekisteröity vain 164 äänioikeutettua, mutta tämä ei merkitse, että vironruotsalaisia ja heidän jälkeläisiään olisi täällä vain näin vähän, sanoo äänestyspaikalla vapaaehtoisesti työskentelevä 70-vuotias Iivi Tamm.

Tammin suvussa ruotsalaisjuuret ovat vuosisatoja vanhat.

- Isovanhempieni sukunimet olivat Söderman ja Palmkrona. Olen itse nimenomaan nyt vanhempana tuntenut enemmän tarvetta tutustua sukumme ruotsalaistaustaan. Äitinikin passiin oli vielä neuvostoaikana merkitty, että hän on etninen ruotsalainen. Minun sukupolveni sai jo koulussa täysin virolaisen kasvatuksen, ja kotonakin puhuttiin viroa. Lapsuudestani on silti jäänyt mieleen useita ruotsinkielisiä lastenrunoja. Olen aina liikuttunut, kun vironruotsalaisten lapset esittävät nyt samoja runoja eri tilaisuuksissa, Iivi Tamm lisää.

Virallinen johtoelin

- Toivomme, että 21 jäsenen kulttuurineuvosto, joka tulee toimimaan ruotsalaisten virallisen kulttuuriautonomian johtoelimenä, vahvistaa vironruotsalaisten identiteettiä ja että yhä useampi vironruotsalaisten jälkeläinen kiinnostuu sukunsa ruotsalaisesta taustasta, sanoo Virossa ruotsalaisten kulttuuriyhdistystä johtava Üile Kärk-Remes, joka toimii myös vaalikomitean puheenjohtajana.

- Olemme saaneet paljon tukea ja apua suomenruotsalaisilta. Erityisesti haluaisin kiittää yhteistyöstä ja tuesta turkulaisia, varsinkin Åbo Akademin henkilökuntaa.

- Kulttuuriautonomian saaminen edellyttää Virossa, että maassa asuu virallisesti vähintään 3 000 kyseisen kansanryhmän edustajaa. Satoja vuosia Virossa eläneet vironruotsalaiset ovat yksi niistä neljästä vanhasta vähemmistökansasta, joille valtio tarjosi kulttuuriautonomiaa jo 1925, kun Virossa hyväksyttiin laki vähemmistökansojen kulttuuriautonomiasta. Ruotsalaiset, joita oli silloin yli 10 000, eivät käyttäneet tarjousta hyväkseen vain siksi, että meillä oli jo ilman sitäkin kaikki lain takaamat edut - oma kulttuurielämä ja ruotsinkielinen koulutus vironruotsalaisten alueilla, Üile Kärk-Remes sanoo.

- Ennen puna-armeijan paluuta Viroon 1944 noin 7 500 vironruotsalaista pakeni tuhansien virolaisten kanssa Ruotsiin. Sen jälkeen, kun Viro sai itsenäisyyden takaisin, useat sodan aikana Ruotsiin paenneet vironruotsalaiset ovat saaneet Virossa takaisin sukunsa omaisuutta, ja useat ovat palanneet kesäksi tai pysyvästi Viroon.

- Oma kulttuuriautonomia auttaa parantamaan vironruotsalaisten asemaa yhteiskunnassa. Kulttuurineuvoston tehtävänä tulee olemaan muun muassa ruotsin kielen aseman vahvistaminen, ruotsinkielisten paikannimien käytön lisääminen ja vironruotsalaisen kulttuuriperinnön säilyttäminen, Üile Kärk-Remes lisää.

ANNELI REIGAS

Julkaistu 4.2.2007, Turun Sanomat